EU-hankkeet tutuiksi -juttusarjan tammikuun numerossa perehdymme HEAT -hankkeeseen, jossa ovat Turun seudulta mukana Turun kaupunki, Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonia sekä Turun ammattikorkeakoulu. Hankkeen tavoitteena on osallistaa eri kuntasektoreita ja kaupunkilaisia kaupunkisuunniteluun erityisesti kävely- ja pyöräilyolosuhteiden kehittämisen näkökulmasta. Hanke on saanut 646 644 euron rahoituksen EU:n Interreg Central Baltic -ohjelmasta, josta varsinaissuomaisten partnerien yhteenlaskettu osuus on noin 271 400 euroa.

Tietoa hankkeesta

  • Rahoitusohjelma: Interreg Central Baltic 2014-2020 -ohjelma
  • Toteutusaika: 4/2018 - 3/2021
  • Budjetti: 823 804, josta EU-rahoitusta 646 644,15€. Turun seudun partnereiden yhteenlaskettu osuus noin 271 400€.
  • Tavoite: Hankkeen tavoitteena on saada eri kuntasektoreita sekä kuntalaisia ja yhdistyksiä mukaan yhdyskuntasuunnitteluun pohtimaan entistä parempia pyöräily- ja jalankulkuolosuhteita. Pyrkimyksenä on kaupunkitilan yhteinen kehittäminen ja pyöräilijämäärän kasvattaminen.
  • Hankkeen kotisivut
 

 

Viihtyisä kaupunkiympäristö syntyy monista osatekijöistä, joista yksi keskeisimpiä on turvallinen ja toimiva liikenneympäristö. Kuten Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2035 kuvaa, erilaisten liikkumismuotojen ja niiden edellytysten kehittäminen sekä uudenlaiset liikkumisen palvelut tekevät Turun kaupunkiseudusta erilaisille asukasryhmille hyvän paikan asua ja elää. Tulevaisuudessa erityisesti kävelyn ja pyöräilyn merkityksen toivotaan kasvavan, mikä toisi mukanaan lukuisia positiivisia vaikutuksia: vähemmän ruuhkia, ilmansaasteita ja meluhaittoja, enemmän yksilöllisiä terveyshyötyjä ja tämän myötä myös kansantaloudelle kertyviä terveydenhuollon säästöjä. Vaikka kävelyn ja pyöräilyn edistämisen hyödyt tuntuvat olevan maalaisjärjellä ajateltavia itsestäänselvyyksiä, kyseisiin kulkumuotoihin panostamisesta syntyvien terveyshyötyjen huomioiminen liikennesuunnittelussa on kuitenkin aikaisemmin ollut puutteellista.

Näistä lähtökohdista sai alkunsa Participatory urban planning for healthier urban communities eli HEAT-hanke, jonka keskeinen tavoite on tuoda eri kuntasektoreita sekä kuntalaisia ja yhdistyksiä mukaan kaupunki- ja liikennesuunnitteluun kehittämään entistä parempia pyöräily- ja jalankulkuolosuhteita. Hankkeen taustalla oli tunnistettu tarve siitä, että liikennesuunnittelijoiden keinot huomioida terveysnäkökohdat käytännön suunnittelutyössä eivät ole olleet riittävät. Samalla haluttiin myös parantaa kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksia erityisesti pyöräilyinfrastruktuurin suunnittelussa, jotta vuorovaikutteisen suunnittelun myötä kuntalaiset sitoutuvat paremmin uusiin ratkaisuihin. Eri kuntasektoreiden yhteiskehittämisellä puolestaan halutaan lisätä sosiaalisten, terveydellisten sekä ympäristöllisten näkökohtien huomioimista yhdyskuntasuunnittelussa. Hankkeen projektikoordinaattori Laura Luukkonen Turun kaupungin konsernihallinnosta kertoi projektin kulusta sekä kokemuksistaan kansainvälisen hankekonsortion vetäjänä.

Hankkeen valmistelu alkoi alun perin Itämeren terveet kaupungit -yhdistyksen koordinoimana vuonna 2014, mutta rahoitushaun ensimmäisen kierros ei vuonna 2015 tuottanut vielä tulosta. Vuoden 2017 alkupuolella valmistelu aloitettiin kuitenkin uudelleen ensimmäisellä kierroksella saadun palautteen perusteella. Turussa sijaitsevan Interreg Central Baltic -sihteeristön edustajan tapaamisista saatiin myös kommentteja hakemuksen hiomiseksi. Näkökulmaa lavennettiin, kantavaksi teemaksi nostettiin osallistava suunnittelu ja hankekonsortioon saatiin mukaan partneri Ruotsista, kertoo Luukkonen. Tällä kertaa haku oli menestyksekäs ja hankkeelle myönnettiin 646 644,15 euron rahoitus Interreg Central Baltic -ohjelmasta. Hankkeessa mukana olevien Turun seudun partnerien Turun kaupungin, osana Varsinais-Suomen liittoa toimivan kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonian sekä Turun ammattikorkeakoulun yhteenlaskettu rahoitusosuus on noin 271 400 euroa. ”Rahoitushaussa ei kannata heti ensimmäisellä kerralla luovuttaa, sillä joskus aika ei välttämättä ole hankkeelle kypsä. Sen sijaan hanketta kannattaa kehitellä ja miettiä esimerkiksi, miten erottua edukseen muista hakijoista seuraavalla kerralla”, Luukkonen kannustaa.

”Rahoitushaussa ei kannata heti ensimmäisellä kerralla luovuttaa, sillä joskus aika ei välttämättä ole hankkeelle kypsä. Sen sijaan hanketta kannattaa kehitellä ja miettiä esimerkiksi, miten erottua edukseen muista hakijoista seuraavalla kerralla”

HEAT-työkalulla arvioidaan kävelyn ja pyöräilyn edistämisen vaikutuksia

Keväällä 2018 käynnistyneen HEAT-hankkeen pääkoordinaattori vaihtui vuoden 2019 aikana, kun Itämeren terveet kaupungit ry lopetti toimintansa ja Turun kaupunki otti vastuulleen yhdistyksen käynnissä olleet hankkeet. Alkuvuodesta 2019 järjestettiin kaksi interaktiivista työpajaa Turussa ja Tartossa, joissa partnerit oppivat käyttämään Maailman terveysjärjestö WHO:n kehittämää Health Economic Assessment Tool (HEAT) -työkalua. Kuten Luukkonen, Heli-Kanerva Lehto Turun ammattikorkeakoulusta ja Marja Tommola Valoniasta kertovat Turun Sanomien kirjoituksessa (22.12.2019), HEAT-työkalulla arvioidaan, montako ennenaikaista kuolemaa voidaan estää kasvattamalla kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta, ja kuinka suuria taloudellisia säästöjä sen myötä voidaan saavuttaa. Laskelmissa huomioidaan kuitenkin vain ennenaikaisten kuolemien vähentyminen eikä pyöräilyn muita hyötyjä, kuten pienentynyttä sydäntauti- ja diabetesriskiä tai stressin vähentymistä. Lisääntyneestä liikkumisesta kertyvät yhteiskunnalliset hyödyt ovatkin todennäköisesti paljon HEAT-laskelmia suuremmat, mutta työkalu havainnollistaa syntyvien säästöjen vähimmäismäärä. Varovaisen arvion perusteella Turun seudulla esimerkiksi pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvu vain muutamallakin prosenttiyksiköllä toisi jopa 20 miljoonan säästöt kymmenen vuoden aikana.

Työpajoissa paikallisten kaupunki- ja liikennesuunnittelijoiden kanssa tehtyjen HEAT-laskelmien tuloksia on hyödynnetty alueellisessa liikenteenkehitystyössä. Varsinais-Suomessa laskelmat sekä osallistavat työpajat ovat kulkeneet osana liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitystyötä. HEAT-hanke oli esimerkiksi mukana järjestämässä Liikkuminen murroksessa -tilaisuutta toukokuussa 2019 Turussa. Tilaisuudessa esiteltiin työkalun ja laskelmien hyödyntämistä terveellisemmän ja kestävämmän yhdyskunnan suunnitteluun. Tartossa on kaupungin liikennesuunnitelman yhteydessä laadittu pyöräilyn strategiasuunnitelma, ja laskelmia on hyödynnetty uusien pyöräteiden suunnittelussa. Myös hankkeen ruotsalaispartneri Cykelfrämjandet on järjestänyt Tukholman alueen kaupunki- ja liikennesuunnittelijoille HEAT-työkalun opetustilaisuuksia.

Turun ja Tukholman hankepartnerit HEAT-työpajassa

Työpajojen lisäksi HEAT-hankkeessa on tarkoitus pitää yhteensä neljä webinaaria, jotka ovat ensi sijassa suunnattu kaupunki- ja liikennesuunnittelijoille. Luukkosen mukaan kaksi ensimmäistä webinaaria ovat olleet mielenkiintoisia, sillä ne kokoavat esiintyjiä ja osallistujia kaikista neljästä maasta sekä näiden kumppanuusverkostoista. Pidetyt webinaarit käsittelivät HEAT-työkalun käyttöä ja talvipyöräilyn edistämistä, kun taas seuraavan webinaarin teemana on kaupunkilaisten aktivointi ja osallistaminen. Webinaarien ohella tänä vuonna hankkeen tiimoilta on luvassa myös kaupunkilaisille kohdistettu viestintäkampanja, jonka toteutus Varsinais-Suomen alueella on Valonian vastuulla. Keväällä käyntiin pyörähtävän kampanjan yksityiskohtia Luukkonen ei vielä paljasta, mutta sen on tarkoitus näkyä kaupunkikuvassa ja lisätä kaupunkilaisten pyöräilyintoa. Tämän lisäksi hankkeen viimeisen vuoden aikana partnerit tuottavat helposti lähestyttävän ja monenlaiseen käyttöön sopivan materiaalipaketin projektin opeista ja oivalluksista.

Innostava aihe ajaa konsortion yhteistyötä eteenpäin

7 partnerin muodostamaan HEAT-hankekonsortioon kuuluu Turun kaupungin, Valonian ja Turun ammattikorkeakoulun lisäksi Tarton kaupunki ja Institute of Baltic Studies Virosta, Jurmalan kaupunki Latviasta sekä Ruotsin pyöräilynedistämisorganisaatio Cykelfrämjandet. Alusta asti hankevalmisteluissa mukana ollut Valonian kestävän liikkumisen asiantuntija Marja Tommola kertoo, että hankevalmistelut hoiti silloinen koordinaattori Itämeren terveet kaupungit ry, eikä hakemuksessa käytetty ulkopuolisia konsultteja. Kontaktit olivat pitkälti jo olemassa, mutta ruotsalaispartneri Cykelfrämjandet otettiin mukaan rahoittajan vinkin perusteella. Tommolan mukaan Valonian osuus hankevalmisteluista vei vähintään muutamia viikkoja. Hankekoordinaattorin työmäärää tai koko hakuprosessin kestoa hän ei osaa arvioida, mutta veikkaa hankesuunnittelun ja partnereiden kanssa käytyjen neuvottelujen työllistäneen ainakin useamman viikon edestä.

Kun hanke on saatu käyntiin, hankekoordinaattorin tehtävänä on Laura Luukkosen mukaan varmistaa, että kaikki tekevät, mitä on yhteisesti alun perin sovittu ja pitää huolta hankkeen etenemisestä sekä yhteydenpidosta partnereiden kesken. Vaikka jokaisessa hankkeessa on aina omat haasteensa, HEAT-konsortio on kooltaan varsin pieni, mikä helpottaa hankkeen vetämistä, toteaa Luukkonen. Tämän lisäksi Luukkonen korostaa partnereiden innostunutta suhtautumista pyöräilyn edistämiseen: ”Kaikki ovat olleet teemasta tosi innoissaan ja olleet täysillä mukana, minkä johdosta on kivaa tehdä töitä yhdessä”. Kommunikointi partnerien välillä hoituu pääosin sähköpostitse ja kuukausittaisissa Skype-kokouksissa, minkä lisäksi kahdesti vuodessa kokoonnutaan puolivuotistapaamisiin. Viestinnässä on tarpeen ottaa huomioon erityisesti viestin selkeys, jotta tiedonsiirto on sujuvaa ja vältytään väärinymmärryksiltä partnerien kesken, neuvoo Luukkonen.

Lopuksi Luukkonen nostaa esille kansainvälisiin hankkeisiin osallistumisesta saatavia moninaisia hyötyjä. Hankkeet mahdollistavat yhteistyötä ja ajatustenvaihtoa eri organisaatioiden tasolla. Myös yksittäiset työntekijät voivat oppia hankkeissa uusia hyödyllisiä, muualle siirrettävissä olevia taitoja, rakentaa kansainvälisiä verkostoja sekä saada hankkeen mukanaan tuoman vaihtelun myötä uutta draivia omaan työarkeen.