Komissio julkaisi 14.1. suunnitelmansa Green Dealin rahoittamiseksi. Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelma ja oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi ovat komission esitys ilmasto- ja ympäristöhaasteiden rahoittamiseksi. Kaiken kaikkiaan tavoitteena on mobilisoida vähintään biljoona euroa seuraavan vuosikymmenen aikana kestäviin investointeihin.

EU:n Green Dealin tavoitteena on tehdä Euroopasta ilmastoneutraali alue vuoteen 2050 mennessä. Jotta tähän kunnianhimoiseen tavoitteeseen päästään, tarvitaan huomattavia investointeja niin EU:lta, jäsenvaltioiden taholta kuin myös yksityiseltä sektorilta.

Komission tavoitteena on, että Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelman (European Green Deal Investment Plan) avulla voidaan mobilisoida vähintään biljoona (tuhat miljardia) euroa tämän vuosikymmenen aikana vihreän siirtymän rahoittamiseksi. Investointiohjelma sisältää mm. tavoitteen suunnata vähintään 25 % koko EU-budjetista ilmasto- ja ympäristötavoitteiden tukemiseen. Uudesta Horisontti Eurooppa -ohjelmasta ainakin 35 % käytetään ilmastonmuutokseen liittyvien ratkaisujen rahoittamiseen. EU:n suoran budjettirahoituksen lisäksi tavoitteena on saada liikkeelle yksityisiä varoja EU:n rahoitusinstrumenttien, erityisesti InvestEU-ohjelman lainantakausten kautta. Lisäksi osia Euroopan investointipankista muutetaan Euroopan ilmastopankiksi. Kaikkiaan tavoitteena on nostaa ilmasto- ja ympäristötoimia tukevan rahoituksen osuus 50 %:iin vuoteen 2025 mennessä.

Yksi osa investointiohjelmaa on oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi (Just Transition Mechanism). Se on tarkoitettu alueille, joille vihreä siirtymä aiheuttaa voimakkaita taloudellisia ja yhteiskunnallisia seurauksia. Tuen saamiseen kriteerejä ovat mm. alueen hiilivaltaisuus, jäsenvaltion BKT sekä mahdollisten työpaikkojen menetys alueiden siirtyessä kohti vihreää taloutta. Rahoitusta voitaisiin käyttää myös turpeesta ja öljyliuskeesta luopumiseen. Mekanismin tavoitteena on mobilisoida 100 miljardia euroa vuosien 2021-2027 aikana.

Oikeudenmukaisen siirtymä muodostuu kolmesta rahoituslähteestä:

  1. Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (Just Transition Fund)
  • 7,5 mrd € EU-budjetista
  • Jäsenvaltioiden ja komission tulee päättää, mitkä alueet ovat oikeutettuja tukeen (EU-tuen saamisen edellytyksenä kansallinen ”siirtymäsuunnitelma”).
  • Jäsenvaltioiden tulee osoittaa EAKR- ja ESR-rahoituksesta 1,5–3 kertaisesti rahaa kuin sen alueet saavat oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta. Tuen saaminen edellyttää myös kansallista vastinrahoitusta. 
  1. InvestEU-ohjelman alla korvamerkittäisiin osuus tukemaan oikeudenmukaista siirtymää.
  • Tarkoitettu kannustamaan yksityisiä investointeja kestävään energiaan ja liikenteeseen. Ehtona myös hyväksytty alueellinen siirtymäsuunnitelma.
  1. Euroopan investointipankin lainamekanismi
  • Tarkoitettu tukemaan lainoja julkiselle sektorille esim. rakennusten peruskorjaukseen tai kaukolämpöverkon investointeihin. Ehtona hyväksytty alueellinen siirtymäsuunnitelma.
  • Komissio julkaisee tarkemman ehdotuksensa maaliskuussa 2020.

Komissio on esittänyt jäsenvaltioille erilaisia allokaatioita oikeudenmukaisen siirtymän mekanismista. Suomen osuus olisi 165 miljoonaa euroa, mikä on verrattain korkea kokomme huomioiden.

Mitä oikeudenmukaisen siirtymän mekanismilla voitaisiin rahoittaa?

Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin rahoitus tukee erityisesti taloudellisen rakenteen uudistamiseen tähtääviä toimia (esim. innovatiivisten pk-yritysten ja start-upien tukeminen), työntekijöiden uudelleenkoulutusta ja työnhaun tukitoimia. Lisäksi rahoitusta voi saada hiilineutraaliutta ja ympäristön kestävyyttä tukeviin toimiin, kuten uusiutuvan energian ja jätteenkierrätyksen edistämiseen. Esimerkiksi julkista liikenneinfrastruktuuria mekanismilla ei voi rahoittaa. Joissain poikkeustapauksissa mekanismi voisi tukea myös suurten yritysten investointeja, esimerkiksi jos yritys on alueen ainoa merkittävä työllistäjä. Kaikki tuen tarve täytyy perustella siirtymäsuunnitelmassa.

Komission ehdotus on saanut osakseen kritiikkiä, esitettyjä keinoja on pidetty riittämättöminä ja se on herättänyt monia kysymyksiä. Kysymykset kilpistyvät pitkälti siihen, miten oikeudenmukaisen siirtymän rahasto saadaan käytännössä toimimaan. Epäselvää on vielä se, miten 7,5 miljardin rahapotti saadaan oikeasti kasaan. Komissio on puhunut ”uudesta rahasta”, mutta jäsenvaltiot tuskin ovat innokkaita laittamaan lisärahaa EU-budjettiin. Suuri kysymys on myös se, kuinka halukkaita jäsenmaat (ja viime kädessä alueet) ovat käyttämään aluekehitysvarojaan ja omia varojaan komission suunnitelman toteuttamiseksi. Alueiden kannalta huolta on herättänyt se, millä perustein varat tultaisiin jakamaan kunkin maan sisällä, koska tähän komissio ei ole esittänyt suoranaisia laskennallisia perusteita. Pelkona on myös se, että uusi rahoitusväline sekoittaa entisestään monivuotisesta EU-budjetista sekä koheesiopolitiikasta käytäviä neuvotteluita.

Oikeudenmukaisten siirtymän rahastosta on auki julkinen kuuleminen 15.3. saakka. Vastaa kyselyyn täältä.

Lue lisää:

Komission tiedote vihreän siirtymän rahoituksesta

Komission tiedonanto Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelmasta

Komission ehdotus oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamiseksi

Politico, 14.1.2020: Brussels’ green cash credentials questioned

Euractiv, 15.1.2020: Poland, Germany get largest slices of Just Transition Fund

Asiasanat: