Komissio julkaisi 4.3. ehdotuksensa Green Dealin kulmakivestä eli EU:n ensimmäisestä ilmastolaista, joka saattaisi vuoden 2050 hiilineutraaliustavoitteen sitovaksi. Lisäksi komissio avasi kuulemiskierroksen ilmastosopimuksesta, jonka tavoitteena on osallistaa eri sidosryhmät ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ruohonjuuritasolla.

Ilmastolakiehdotus 4.3.2020

Komission tietosivut ilmastolaista

 

Komission tietosivut ilmastosopimuksesta

Vastaa kuulemiseen ilmastosopimuksesta

Ilmastolakiesitys sisältää sitovan tavoitteen tehdä Euroopan unionista hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vuoteen 2050 mennessä EU:n alueella tuotetaan korkeintaan sen verran päästöjä kuin niitä kyetään sitomaan ilmakehästä.

Ehdotukseen on myös kirjattu, että vuoden 2030 päästövähennystavoite uudelleenarvioidaan syyskuuhun 2020 mennessä ja tutkitaan mahdollisuutta nostaa sitä nykyisestä 40 prosentista 50-55 prosenttiin. Komissio aikoo käydä kesäkuuhun 2021 mennessä läpi, kuinka unionin lainsäädäntöä tulisi muuttaa, jotta 50-55% tavoite saavutetaan.

Syyskuu on asetettu aikarajaksi uuden 2030 tavoitteen esittämiselle, sillä siihen mennessä komissiolla pitäisi olla valmiina tulokset meneillään olevasta arvioinnista koskien 50-55% päästövähennysten toteutettavuutta. Kaksitoista jäsenvaltiota (ml. Suomi) on pyytänyt arvioinnin nopeuttamista niin, että tulokset voitaisiin julkaista jo kesäkuussa. Näin sopu uudesta tavoitteesta olisi mahdollista saavuttaa ennen marraskuussa järjestettävää Glasgow’n COP26-ilmastokokousta.

Toimina hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi lakiehdotuksessa esitetään, että komissio arvioisi 2030-2050 kehityskulun vuodesta 2023 alkaen viiden vuoden välein rinnakkain Pariisin ilmastosopimuksen arviointien kanssa ja voisi toimia delegoiduilla säädöksillä, mikäli näyttäisi siltä, ettei ilmastotavoitetta saavuteta. Komissio arvioisi myös kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmat sekä sopeutumissuunnitelmat viiden vuoden välein ja antaisi jäsenvaltioille suosituksia arviointien perusteella. Näin tuettaisiin jokaisen jäsenvaltioiden edistymistä, vaikka jokainen jäsenvaltio kulkisi kohti hiilineutraaliutta omassa tahdissaan.

Komission ehdotus sai heti osakseen kritiikkiä eri suunnista. Esimerkiksi julkaisutilaisuudessa puhunut ilmastoaktivisti Greta Thunberg ja monet ympäristöjärjestöt tuomitsivat ilmastolain riittämättömäksi, sillä vuoden 2050 tavoite ei auta, jos laki ei aseta konkreettisia välitavoitteita tai toimia. Toisaalta jäsenvaltioista Puola ei ole edes sitoutunut 2050 tavoitteeseen, ja seitsemän jäsenvaltiota ei ole vielä palauttanut kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmiaan. Neuvottelut 2030 tavoitteen nostamisesta tulevat olemaan hankalat, sillä osa jäsenmaista kannattaa mahdollisimman kunnianhimoista päästövähennystavoitetta, kun taas edelleen hiilestä riippuvaiset jäsenvaltiot näkevät 55% tavoitteen uhkana kilpailukyvylleen ja työpaikoilleen. (Lue lisää Politico 4.3.)

Seuraavaksi lakiesitys menee parlamentin ja neuvoston käsittelyyn.

Kuulemiskierros Euroopan ilmastosopimuksesta

Samana päivänä ilmastolain julkaisemisen kanssa avattiin myös kuuleminen Euroopan ilmastosopimuksesta (Climate Pact). Kansalaiset ovat tärkeässä roolissa EU:n hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa – toisaalta kansalaisten ja eri sidosryhmien tukea tarvitaan poliittisten päätösten tekemiseen, ja toisaalta kansalaisten käyttäytymismuutosta tarvitaan liittyen esimerkiksi kuluttamiseen, liikkumiseen ja asumiseen. Euroopan ilmastosopimuksen tavoitteena on inspiroida kansalaiset mukaan ilmastotoimiin ruohonjuuritasolla sekä tukea tiedonvaihtoa. Tarkoituksena on linkittää ilmastosopimus myös olemassa oleviin aloitteisiin ja kanaviin, josta hyvänä esimerkkinä kaupunginjohtajien ilmastosopimus Covenant of Mayors.

Kerro näkemyksesi ja vastaa komission julkiseen kuulemiseen 27.5. mennessä! Komission ehdotus ilmastosopimuksesta julkaistaan Glasgow’n COP26 -ilmastokokouksessa marraskuussa.

Asiasanat: