EU:n uusi teollisuusstrategia – mitä uutta meri- ja lääketeollisuuden kannalta?

Uusi teollisuusstrategia on keskeinen osa von der Leyenin komission strategista tiekarttaa joulukuussa julkaistun Green Deal -paketin ja viime kuussa esitellyn digitaalistrategian ohella. EU:n edellinen teollisuusstrategia on vuodelta 2017. Uusi strategia katsottiin kuitenkin tarpeelliseksi, jotta teollisuudella olisi selkeä ja kokonaisvaltainen pitkän aikavälin strategia, joka edesauttaa siirtymisessä kohti ilmastoneutraalisuutta ja digitaalista johtajuutta. Näiden kahden tavoitteen lisäksi strategialla tavoitellaan EU:n teollisuuden kilpailukyvyn ja tasapuolisten toimintaedellytysten säilyttämistä niin unionin sisämarkkinoilla kuin kansainvälisestikin.

Teollisuusstrategian toimet

Teollisuusstrategia on ennen kaikkea tiekartta, joka esittelee tulevien vuosien keskeiset toimet niin sisämarkkinoiden toimivuuden, maailmanlaajuisten toimintaedellytysten, ilmastoneutraalisuuden saavuttamisen, kiertotalouden edistämisen, teollisuuden innovaatioiden, työvoiman osaamisen sekä investointien ja rahoituksen lisäämisen kannalta.

Komissio ehdottaa mm. seuraavia toimia:

• Jo käynnissä olevassa EU:n kilpailusääntöjen uudelleentarkastelussa arvioidaan mm. yrityskeskittymien valvonnan sekä valtiontukia koskevien suuntaviivojen toimivuutta. Uudelleentarkastelu liittyy Ranskan ja Saksan ajamaan suurempien yritysjättien (ns. industrial champions) sallimiseen, mitä komissio ei ole katsonut hyvällä. Yritysjättien sallimista perustellaan sillä, että niiden avulla voitaisiin pistää kampoihin mm. Aasiasta tulevalle kilpailulle ja näin taata teollisuuden ja työpaikkojen pysyminen EU:ssa.
• Maailmanlaajuisen reilun kilpailun takaamiseksi tarkastellaan ulkomaisten tukien aiheuttamia vääristäviä vaikutuksia vielä tämän vuoden aikana annettavan valkoisen kirjan muodossa ja säädösehdotuksessa vuonna 2021. Lisäksi komissio tarkastelee ulkomaisten tahojen mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintoihin EU:ssa ja saada EU-rahoitusta. EU jatkaa myös työtä teollisuustukia koskevien kv. sääntöjen vahvistamiseksi WTO:ssa.
• Energiaintensiivisten alojen modernisointia, hiilen käytön alasajoa, energiatehokkuuden edistämistä ja vähähiilisen energian tarjoamista kilpailukykyisin hinnoin tullaan edesauttamaan eri tavoin. Konkreettisia toimia ja rahoitusinstrumentteja strategiassa esitetään kuitenkin vähän. Komissio nostaa esiin ainoastaan oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin, joka näillä näkymin Suomessa suunnataan turpeen alasajoon.
• Vihreitä julkisia hankintoja koskeva uusi lainsäädäntö.
• Entistä vahvempi panostus innovointiin, investointeihin ja osaamiseen. Myös tämän osalta konkreettiset toimenpide-ehdotukset jäävät kuitenkin vähäiseksi.

Teolliset ekosysteemit, teollisuusallianssit ja uusi teollisuusfoorumi

Strategiaan sisältyy myös uusi aloite koskien teollisia ekosysteemejä. Komissio tulee analysoimaan laaja-alaisesti noin 15 eurooppalaista ekosysteemiä sekä niiden erityistarpeet ja riskit. Analyysin perusteella komissio tulee ehdottamaan kohdennettuja toimia kullekin alalle. Tuki voi olla mm. lainsäädännöllistä, rahoituksellista tai sisältää kaupansäätelyinstrumentteja. Komissio ei ole vielä julkaissut tarkempaa tietoa, mitä ekosysteemejä se aikoo tarkastella tarkemmin eikä myöskään tarkastelun aikataulua. Voisiko yksi ekosysteemeistä olla meille tärkeä laivanrakennusteollisuus, tämä jää nähtäväksi.

Yksi tukimuoto ekosysteemeille voisi olla teollisuusallianssit, joita on jo otettu käyttöön mm. akku- ja muoviteollisuuden osalta. Komissio esittää esimerkiksi puhtaan vedyn allianssia, jonka tavoitteena on nopeuttaa teollisuuden irtautumista hiilestä.

Lisäksi komissio perustaa uuden, kaikille avoimen teollisuusfoorumin tämän vuoden syyskuuhun mennessä. Foorumi tulee kokoamaan yhteen niin pk-yritysten kuin suuryritysten, ammattiyhdistysten, tutkimuskentän, jäsenmaiden kuin EU-instituutioiden edustajia. Myös komission järjestämiä teollisuuspäiviä tullaan jatkamaan niin, että Brysselin sijasta tapahtuma järjestettäisiin vaihdellen eri jäsenmaissa.

Mitä tarjolla meriteollisuudelle, entä lääketeollisuudelle?

Vaikka teollisuusstrategia liikkuu hyvin yleisellä tasolla, se kuitenkin nostaa tiettyjä teollisuudenaloja mainintoina esiin. Yksi näistä teollisuudenaloista on laivanrakennusteollisuus. Strategiassa todetaan, että on syytä kiinnittää huomiota ” […] kestäviin ja älykkäisiin liikkuvuutta koskeviin aloihin. […] Näin on erityisesti auto-, ilmailu- ja avaruusalan, rautateiden ja laivanrakennusteollisuuden sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden ja älykkään ja verkottuneen liikkuvuuden osalta.” Tämä nosto antaa osviittaa siitä, että laivanrakennusteollisuus nähdään strategisesti tärkeänä teollisuudenalana koko unionin tasolla.

Epäreilu kilpailu Aasian suunnasta on merkittävä haaste eurooppalaiselle ja näin ollen myös suomalaiselle laivanrakennusteollisuudelle. Kiinan Made in China -politiikka ja valtion omistamien yritysten tuet ovat tehneet kilpailutilanteesta hankalan. Sen takia komission nyt ilmoittamat toimenpiteet kaupan suojamekanismien hyödyntämisestä ja ulkomaisten tukien ottamisesta tarkasteluun lainsäädännön keinoin ovat tervetulleita teollisuudenalan kannalta. Käynnissä oleva EU:n omien kilpailusääntöjen tarkastelu on myös erittäin ajankohtainen laivanrakennussektorin osalta, onhan italialaisen Fincantierin ja ranskalaisen Chantiers de l'Atlantique -telakan fuusio parhaillaan komission syynissä. Fuusiolla olisi luonnollisesti vaikutuksensa myös Meyer Werftin kannalta.

Komission yleiset tavoitteet teollisuuden viherryttämisestä ja muuttamisesta ilmastoystävällisempään suuntaan ovat nekin tervetulleita laivanrakennussektorin kannalta, vaikka konkreettisia toimenpide-ehdotuksia uudesta teollisuusstrategiasta ei löydykään. Varsinais-Suomi on monessa suhteessa edelläkävijä mitä tulee ympäristöystävällisten laivojen rakentamiseen.

Strategia puuttuu myös uusien innovaatioiden tarpeeseen. Horisontti Eurooppa -ohjelmaan ehdolla oleva päästöttömän vesiliikenteen kumppanuusohjelma olisi erittäin hyvä innovaatioiden vauhdittaja. EU:n liikenneministerit näyttivät maaliskuun kokouksessaan vihreää valoa puhtaan vesiliikenteen kumppanuudelle, mutta viralliset päätökset puuttuvat vielä. Myös työvoiman osaamisen kehittäminen ja uusien digitaalisten taitojen tärkeys nostetaan esiin. EU:n uusi osaamisohjelma (Skills Agenda) tullaan näillä näkymin julkaisemaan toukokuun alussa.

Lääketeollisuuden osalta komissio on vielä tämän vuoden aikana tuomassa pöytään uuden lääkestrategian, joka tulee sisältämään kriittisiä raaka-aineita ja lääkeaineita koskevan toimintasuunnitelman. Koronavirusepidemia on osoittanut lääketeollisuuden omavaraisuuden merkityksen, joten strategiassa keskitytään mm. lääkkeiden saatavuuteen ja toimitusvarmuuteen sekä innovaatioihin.

Teollisuusstrategian vastaanotto

Yleisesti ottaen strategiaa on kiitelty strategisesta otteesta, mutta kritisoitu konkreettisten toimenpide-ehdotusten puutteesta (ks. esim. EPC:n analyysi ja Industry4Europen tiedote). Hyvänä on pidetty erityisesti sitä, että komissio ottaa tosissaan eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvyn säilyttämisen ja pyrkii poistamaan niin sisämarkkinoiden esteitä kuin puuttumaan globaaliin kilpailuun.

Uusi pk-yritysstrategia

Teollisuusstrategian kanssa samaan aikaan julkaistiin myös uusi pk-yritysstrategia, joka pyrkii mm. edesauttamaan pk-yritysten vihreää ja digitaalista siirtymää. Ehdotettuja toimia ovat mm.

• Enterprise Europe Network (EEN) -verkoston vahvistaminen erityisillä ”kestävyysneuvonantajilla”
• digitaali-innovaatiokeskittymien (Digital Innovation Hubs, DIH) perustaminen eri EU-alueille tavoitteenaan erityisesti pk-yritysten digitalisaation edistäminen
• ehdotus eurooppalaisesta startup-yritysstandardista.