Lisätietoa:
Ehdotettu investointialoite ei sisällä uusia varoja, vaan se rahoitetaan olemassa olevia rakennerahastoja uudelleen ohjaamalla. Komission tavoitteena on ohjata kaikkiaan 37 miljardia euroa koronaviruksen aiheuttaman kriisin vaikutusten lieventämiseen Euroopassa.
- Ensimmäinen 8 miljardin euron osuus koostuu komission jäsenmaille maksamista mutta käyttämättä jääneistä rakennerahastojen ennakkomaksuista, jotka komissio normaalisti perisi takaisin. Suomen kohdalla tämä tarkoittaa noin 24 miljoonaa euroa.
- Toinen 29 miljardin euron osuus rahoitettaisiin rakennerahastoista EU:n rahoitusosuutena. Komission ideana on, että jäsenmaat voisivat käyttää käyttämättä jääneet ennakkomaksut korvatakseen kansallisen rahoitusosuuden, jota vasten komissio maksaisi oman osuutensa. Käytännössä koronaviruksen vastaiset toimet saisivat siis 100%:n EU-rahoituksen. Komission laskelmissa Suomen osuus olisi tässäkin 24 miljoonaa euroa.
- Lisäksi komissio arvioi, että jäsenmaiden kansallisissa osuuksissa on edelleen noin 28 miljardia euroa käyttämättömiä varoja, joita ei ole osoitettu hankkeisiin. Nämä resurssit voitaisiin nyt suunnata kriisin torjuntaan
Suomen osalta komissio on ilmoittanut, että se jättää siis takaisinperimättä 24 miljoonan ennakkomaksut vuoden 2019 osalta. Lisäksi komissio maksaa Suomelle tämän vuoden ennakkomaksuja yhteensä noin 37 miljoonaa euroa.
Ensivaiheessa on tärkeää, että tuen avulla taattaisiin nopea kassavirta koronaviruksen vastaisiin toimiin. Tukea voidaan myöntää koronavirukseen liittyen
- terveydenhuoltojärjestelmien kuluihin ja materiaalihankintoihin (esimerkiksi sairaaloiden varusteisiin, hengityskoneisiin ja suojavarusteisiin),
- pk-yritysten käyttöpääomaan tukemiseen (EAKR),
- työttömäksi jäävien työntekijöiden lyhytaikaisiin työllistämistoimiin (ESR) sekä
- erityisen haavoittuville talouden aloille.
Aloite vaatii useita muutoksia rakennerahastoja koskevaan lainsäädäntöön koskien esimerkiksi EAKR:sta rahoitettavien toimien soveltamisalan laajentamista. Lisäksi komissio on esittänyt valtiontukisääntöihin joustoja. Myös solidaarisuusrahaston soveltamisalaa on tarkoitus laajentaa koskemaan myös kansanterveyttä koskevat kriisit.
Komissio on pyytänyt, että neuvosto ja Euroopan parlamentti käsittelisivät muutokset kiireellisesti. Parlamentti hyväksyikin kiireelliset koronatoimet 26.3. istunnossaan, jossa äänestykset toimitettiin poikkeuksellisesti sähköpostitse.
Komission muut toimet koronaviruksen ja sen vaikutusten torjumiseksi
Komissio esittänyt myös koko joukon muita toimenpiteitä vastauksena koronakriisiin.
- Valtiontukisääntöjen lieventämisellä halutaan antaa EU-maille lisää mahdollisuuksia tukea epidemian takia vaikeuksiin joutuneita yrityksiä.
- Lääkintätarvikkeita, kuten hengityskoneita ja suojavarusteita, koskevat eurooppalaiset standardit asetetaan komission pyynnöstä vapaasti ja ilmaiseksi saataville. Tarkoituksena on helpottaa ja lisätä lääkintätarvikkeiden tuotantoa.
- Erittäin nopealla aikataululla toteutetussa EIC Accelerator -ohjelman haussa etsittiin koronaviruksen testaukseen, hoitoon tai seurantaan uusia innovaatioita ja teknologioita 164 miljoonan euron budjetilla. Haku umpeutui 20.3. Toisen hyvin nopeasti toteutetun Horisontti -haun avulla rahoitettiin yhteensä 47,5 miljoonan euron arvosta koronaviruksen vastaisia toimia.
Tietoa komission muista toimenpiteistä löytyy täältä.