Päivitystä Horisontti Eurooppa - ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmien valmistelusta

Horisontti Eurooppa

EU:n tutkimuksen ja innovaation puiteohjelma Horisontti Euroopan toimeenpanon valmistelussa on tärkeät hetket meneillään, ja vaikuttamisikkuna on auki kuluvan kevään aikana. Neljän ensimmäisen vuoden (2021-2024) työohjelmien sisällöt perustuvat nk. strategiseen suunnitelmaan, jonka oli alun perin tarkoitus valmistua jo tammikuussa. Strategisen suunnitelman julkaiseminen kuitenkin viivästyy näillä näkymin kesään 2020 asti.

Komission on tarkoitus saada huhti-toukokuuhun mennessä valmiiksi ensimmäinen versio, joka menee jäsenmaiden asiantuntijoista koostuvan strategisen ohjelmakomitean sekä Euroopan parlamentin kommentoitavaksi. Tämän jälkeen komissio saattaa avata vielä kaikille sidosryhmille avoimen kyselyn luonnoksesta, ennen kuin lopullinen versio suunnitelmasta on valmis.

Strategisen ohjelmakomitean suomalaisedustajat ovat Hanna Vuorinen työ- ja elinkeinoministeriöstä ja Saara Vihko opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Kahden ensimmäisen vuoden työohjelmien (2021-2022) laadinnasta vastaa puolestaan komission johdolla nk. temaattiset varjokomiteat, joiden suomalaisjäsenet löytyvät täältä. Temaattiset varjokomiteat aloittivat työnsä nyt maaliskuussa, mutta valmistelut voivat viivästyä hieman koronavirustilanteen vuoksi.

Suomalaisasiantuntijat pyrkivät jakamaan tietoa valmisteluprosessista ja keräämään palautetta tutkimus- ja innovaatiotoimijoilta poikkeustilanteen vuoksi etäyhteyksien välityksellä. Esimerkiksi terveysklusterin temaattisen varjokomitean suomalaisedustajat järjestävät 7.4. kaikille avoimen webinaarityöpajan, jossa suomalaiset terveysalan T&I-toimijat saavat antaa palautetta työohjelman valmistelua varten.

Tällä hetkellä eniten osviittaa Horisontti Euroopan sisällöstä antaa joulukuussa 2019 julkaistu orientaatioasiakirja, jossa listataan muun muassa ohjelman toisen pilarin kuuden temaattisen klusterin päälinjat, missioiden aihealueet sekä alustava listaus T&I-kumppanuuksista.

Kumppanuudet ovat osittain komission, osittain jäsenvaltioiden tai yksityisen sektorin rahoittamia yhteistyöohjelmia, jotka laativat oman alansa strategisen tutkimus- ja innovaatioagendan. Ne ovat merkittävässä roolissa, sillä jopa 25 % koko Horisontti Eurooppa -ohjelman rahoituksesta ja lähes puolet 2. pilarin rahoituksesta menee kumppanuuksille. Alustavassa listauksessa on mukana 49 kumppanuutta. Jäsenvaltioiden tulisi antaa toukokuuhun 2020 mennessä alustavat sitoumukset siitä, mihin näistä kumppanuuksista ne aikovat lähteä mukaan.

Maaliskuun uutiskirjeessämme on jutut kahdesta suunnitteilla olevasta kumppanuudesta Zero Emission Waterborne Transport - ja Driving Urban Transition to a Sustainable Future - kumppanuuksista. ERA-LEARNin sivuilta löytyy yleistä tietoa kumppanuuksista ja niiden valmistelusta.

 

Digitaalinen Eurooppa

Uuden Digitaalinen Eurooppa -ohjelman tarkoituksena on tukea digitaalisten teknologioiden investointeja ja käyttöönottoa Euroopassa. Ohjelman painopistealat ovat: 1) suurteholaskenta, 2) tekoäly, 3) kyberturvallisuus, 4) pitkälle viety digitaalinen osaaminen sekä 5) digiteknologioiden laaja käyttö koko taloudessa ja yhteiskunnassa. Ohjelman toimeenpanon instrumentteina ovat sekä avustukset että hankinnat.

Digitaalinen Eurooppa -ohjelman sisällöstä saavutettiin neuvoston ja Euroopan parlamentin välillä yhteisymmärrys keväällä 2019, mutta budjetin ohella moni kysymys on vielä avoinna. Paras tämän hetkinen katsaus ohjelman sisältöön on orientaatioasiakirjaluonnos, joka antaa suuntaa vuosien 2021-2022 työohjelmien valmistelemiseksi. Valmistelusta komission johdolla vastaa nimitetty Digital Europe Expert Group, jonka suomalaisedustajana toimii Lasse Laitinen ja varajäsenenä Petri Räsänen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Tärkeässä roolissa Digitaalinen Eurooppa -ohjelmassa ovat eurooppalaiset digitaaliset innovaatiokeskittymät (EDIH), joiden tavoitteena on tukea erityisesti pk-yritysten ja julkisen sektorin digitalisaatiota tarjoamalla erilaisia palveluita, kuten koulutusta, teknologioiden testausmahdollisuuksia, tukea investointien löytämiseen sekä innovaatioekosysteemin tukea. Ajankohtaisinta komission tietoa saa 12.11. julkaistusta komission EDIH-luonnosdokumentista.

Suomesta rahoitusta ohjelmakauden aikana voisi saada noin 3-5 EDIHiä, joista yksi keskittyisi ainakin tekoälyteknologiaan. Alustavien keskustelujen mukaan EDIH voisi saada rahoituskauden aikana n. 1 miljoonaa euroa per vuosi, mikä tarkoittaa 0,5 milj. € EU-rahoitusta ja 0,5 milj. € jäsenvaltion rahoitusta vuosittain.

Jäsenvaltioilla on iso rooli EDIHien valinnassa, sillä ne tekevät listauksen komissiolle ehdotettavista rahoitettavista EDIHeistä. Työ- ja elinkeinoministeriö avaa pian ei-sitovan aiehaun kiinnostuneille toimijoille ja järjestää infotilaisuuden huhti-toukokuussa, jolloin annetaan lisätietoa ja ohjeistusta. Suomen EDIH-ehdokkaat tulisi olla selvillä viimeistään syys-marraskuussa, riippuen myös budjettineuvotteluista.