Komissio julkaisi 20.5. esityksensä toisiaan tukevista luonnonmonimuotoisuuden sekä kestävän ruokajärjestelmän strategioista. Esitykset ovat keskeinen osa Green Dealin toimeenpanoa.

Strategioiden tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen sekä rakentaa ilmaston, luonnon ja ihmisten terveyden kannalta kestävä ruokajärjestelmä. Toimien on myös tarkoitus kasvattaa yhteiskunnan resilienssiä koronakriisiä vastaavissa tilanteissa. Luonnon monimuotoisuus ja kestävä elintarvikejärjestelmä ovat tärkeässä roolissa sekä EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisessa että talouden kehityksessä.

Molemmat strategiat ovat saaneet kaiken kaikkiaan erittäin positiivisen vastaanoton. Seuraavaksi ne menevät parlamentin ja jäsenvaltioiden käsittelyyn. Komissio toivoo myös sidosryhmiltä palautetta strategioista.

Biodiversiteettistrategia

Biodiversiteettistrategian päätavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä Euroopan luonnon monimuotoisuus olisi toipumassa. Komission pyrkimyksenä on antaa vahva viesti globaalin luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi ennen YK:n kansainvälistä biodiversiteettikokousta (COP15).

Tähän mennessä luonnonsuojelutoimien ja säädösten toimeenpano on ollut riittämätöntä. Viimeisen neljän vuosikymmenen aikana maapallon kasvi- ja eliölajien määrä on pienentynyt 60 prosentilla, eikä suuntaa ole saatu käännettyä. Suurimmat syyt monimuotoisuuden katoamiseen ovat muutokset maa- ja vesialueiden käytössä, ylihyödyntäminen, ilmastonmuutos, saasteet ja haitallisten vieraslajien leviäminen.

Näihin juurisyihin vastaamiseksi strategiassa esitetään seuraavia sitoumuksia vuoteen 2030 mennessä:

  • sitova tavoite lisätä suojelualueiden määrää Euroopassa vähintään 30 prosenttiin maa- ja merialueista, joista 10 prosenttia tiukasti suojeltuja (ml. aarniometsät)
  • sitovat tavoitteet ekosysteemien elvyttämiseksi (vuonna 2021)
  • uusi metsästrategia, joka tulee sisältämään tiekartan mm. 3 miljardin uuden puun istuttamiseksi (vuonna 2021)
  • uusi strategia merialueiden ekosysteemien suojelemiseksi (2021)
  • Pellolta pöytään -strategian sitoumukset tuholaistorjunta-aineiden ja lannoitteiden vähentämiseksi
  • tavoite kunnostaa vähintään 25 000 km virtaavia jokia vuoteen 2030 mennessä sekä elvyttää pohjavesien tilaa
  • tavoite lyhentää puolella vieraslajien uhkaamien lajien listaa.

Toimeenpanoa tukemaan laaditaan uusi hallintokehys, jossa määritellään kunkin tahon velvoitteet ja sitoumukset sekä seurannan tiekartta. Seuranta- ja arviointimenetelmiä vahvistetaan ja ne liitetään Euroopan ympäristölainsäädännön toimeenpanoarviointiin ja talouspolitiikan ohjausjaksoon.

Kaupungit

Kaupunkien viheralueet ovat tärkeitä paitsi monimuotoisuuden säilyttämisen myös ihmisten hyvinvoinnin, ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumisen sekä ilmanlaadun parantamisen kannalta. Strategia kannustaa kuntia laatimaan omat viherryttämissuunnitelmansa vuoden 2021 loppuun mennessä ja hyödyntämään luontopohjaisia ratkaisuja kaupunkisuunnittelussa. Tukeakseen tätä työtä, komissio valmistelee yhdessä Covenant of Mayorsin kanssa uutta Green City Accord -aloitetta, joka julkaistaan syksyllä 2020.

Tutkimus ja koulutus

Panostukset tutkimukseen ja koulutuksen ovat ehdottoman tärkeitä onnistuneen toimeenpanon kannalta. Horisontti Eurooppa -tutkimus- ja innovaatiopuiteohjelma tulee sisältämään uuden pitkän aikavälin biodiversiteetin tutkimus- ja innovaatioagendan. Komissio aikoo myös perustaa vuoden 2020 aikana uuden biodiversiteetin tietokeskuksen (Knowledge Center for Biodiversity), joka toimii yhteistyössä Euroopan ympäristöviraston kanssa. Keskuksen tehtävänä on muun muassa edistää tutkijoiden yhteistyötä ja tukea päätöksentekoa.

Valmistelussa oleva Euroopan uusi osaamisohjelma tulee keskittymään eri sektoreiden ympäristö- ja ilmastoteemoihin liittyvään koulutukseen. Tarkoituksena on myös kannustaa ottamaan ympäristökestävyys vahvemmin koulujen opetussuunnitelmiin.

Rahoitus

Komission arvion mukaan strategian tavoitteiden saavuttamiseksi tulisi suunnata vuosittain 20 miljardia euroa, mikä vaatii sekä julkisia että yksityisiä investointeja. Käytännössä tätä tavoitetta tuetaan EU:n monivuotisen budjetin avulla, josta 25 % on tarkoitus suunnata ilmasto- ja ympäristötoimien tukemiseen. InvestEU-ohjelman alle suunnitellaan luonnonvara- ja kiertotalousaloitetta, jonka tavoitteena on mobilisoida 10 miljardia euroa seuraavalle kymmenelle vuodelle julkisen ja yksityisen blending-rahoituksen kautta. Investointien suuntaamista kestäviin kohteisiin pyritään tukemaan myös kestävien investointien taksonomian sekä päivityksessä olevan kestävän rahoituksen strategian avulla. Lisäksi komissio aikoo laatia ohjeistusta ja sääntelyä vihreiden julkisten hankintojen edistämiseksi.

Pellolta pöytään -strategia

Pellolta pöytään -strategia sisältää yhteensä 27 aloitetta koko ruokajärjestelmän muuttamiseksi terveellisemmäksi, reilummaksi ja ympäristölle kestävämmäksi. Strategian painopisteet ovat kestävä alkutuotanto, ruokaturvan takaaminen, kestävä elintarvikkeiden jalostus ja jälleenmyynti sekä kestävät majoitus- ja ravitsemusalan käytännöt, kestävä ruoankulutus ja siirtymää kohti terveellistä ja kestävää ruokavaliota sekä ruokahävikin ja -jätteen vähentäminen.

Komissio laatii vuoteen 2023 mennessä kestävästä ruokajärjestelmästä lakikehysehdotuksen, jonka tavoitteena on edistää EU- ja kansallisen tason toimien yhdenmukaistamista sekä systemaattisen kestävyysnäkökulman huomioon ottamisen elintarvikepolitiikassa.

Kestävä alkutuotanto

Strategia sisältää seuraavat tavoitteet maatalouden muuttamiseksi kestävämmäksi vuoteen 2030 mennessä:

  • tuholaistorjunta-aineiden käytön vähentäminen 50 prosentilla
  • ravinteiden ja lannoitteiden käytön vähentäminen 20 prosentilla
  • ravinnekadon vähentäminen vähintään 50 prosentilla
  • tuotantoeläimillä käytettävien mikrobilääkkeiden myynnin vähentäminen 50 prosentilla
  • luomumaatalouden osuuden kasvattaminen 25 prosenttiin EU:n maatalousmaasta.

Lisäksi komissio haluaa kannustaa maanviljelijöitä ja metsänomistajia uusiin vihreisiin liiketoimintamalleihin, jotka hyödyntäisivät mm. uusiutuvan energian tuotantoa ja hiilidioksidin talteenottoa. Uudella yhteisellä maatalouspolitiikalla pyritään auttamaan maanviljelijöitä siirtymään yhä ympäristö- ja ilmastoystävällisempiin tuotantokeinoihin. Komissio aikoo tukea myös kestävää vesiviljelyä ja kalankasvatusta mm. Euroopan meri- ja kalastusrahaston sekä jäsenvaltioille laadittavan ohjeistuksen kautta.

Ruokaturva

Biodiversiteettikato ja ilmastonmuutos uhkaavat ruokatuotantoa. Myös koronakriisi on osoittanut ongelmia logistiikassa ja työvoiman saatavuudessa sekä kulutustottumusten äkillisiä muutoksia. Komissio aikoo arvioida elintarvikejärjestelmien resilienssiä ja laatia valmiussuunnitelman kriisiaikojen varalle.

Kestävä elintarvikkeiden jalostus ja jälleenmyynti sekä kestävät majoitus- ja ravitsemusalan käytännöt

  • Komissio aikoo kehittää vastuullisen yritys- ja markkinointitoiminnan menettelysäännöt sekä seurantakehyksen yhdessä sidosryhmien kanssa.
  • Yrityksiä ja organisaatioita kannustetaan tekemään omaehtoisia sitoumuksia kestävän ja terveellisen ruokajärjestelmän edistämiseksi.
  • Komissio haluaa tukea pitkistä kuljetusmatkoista riippumatonta lähiruoan tuotantoa.

Kestävä ruoankulutus ja siirtymää kohti terveellistä ja kestävää ruokavaliota

  • Komissio aikoo esittää harmonisoituja pakkausselosteita ja selvittää, kuinka esim. teknologiaa hyödyntämällä kuluttajille voitaisiin antaa lisätietoa tuotteen alkuperästä ja kestävyydestä.
  • Laaditaan minimikriteerit elintarvikkeiden julkisiin hankintoihin, jotka voivat tukea esim. kuntia, kouluja ja sairaaloita kestävissä elintarvikehankinnoissa.

Ruokahävikin ja -jätteen vähentäminen

  • Komissio aikoo esittää sitovia tavoitteita ruokajätteen vähentämiseksi vuonna 2022 jäsenvaltioilta saatavan datan perusteella.
  • Tuotteiden päivämäärämerkintöjen (”parasta ennen”, ”viimeinen käyttöpäivä”) vaikutusta ruokajätteen syntyyn tutkitaan ja merkintöjen EU-sääntöjä päivitetään.
  • Ruokajätteen määrän laskemisen lisäksi komissio aikoo kiinnittää huomiota ruokajätteen syntyyn tuotantovaiheessa.

Tutkimus ja koulutus

Horisontti Eurooppa -ohjelman yksi klustereista tulee keskittymään ruokaan, bio- ja maatalouteen sekä ympäristöön. Lisäksi ohjelmaan suunnitellaan maaperän kuntoon ja ruokaan keskittyvää missiota sekä EIP-AGRI -kumppanuuden jatkamista ja vahvistamista.

Komissio aikoo tukea pk-yritysten uusien taitojen ja liiketoimintamallien kehittämistä tarjoamalla ohjeistusta ja levittämällä tietoa hyvistä käytännöistä mm. Enterprise Europe Networkin kautta. Euroopan uusi osaamisohjelma tulee myös ottamaan huomioon kestävään ruokaketjuun tarvittavan osaavan työvoiman.

Asiasanat: