Turun kaupunginjohtaja Minna Arve osallistui 23.9. verkossa järjestettyyn Nordic Edge -älykaupunkikonferenssiin. Tapahtumassa luotiin katsaus Horisontti Eurooppa -ohjelman ”100 hiilineutraalia kaupunkia Euroopassa vuoteen 2030 mennessä” -mission valmisteluun ja kaupunkien näkökulmiin tavoitteen saavuttamiseksi.
  • Katso Nordic Edge -konferenssin keskustelu 23.9. kaupunkimissiosta täältä (Brussels Studio 23.9. klo 10-12)
  • Missiolautakunnan ehdotus kaupunkimissiosta (syyskuu 2020)

Horisontti Eurooppa -ohjelmaan valmistellaan viittä missiota, joiden on tarkoitus vastata yhteiskunnan suuriin haasteisiin (lue lisää missioista täältä). Yksi missioista on ilmastoneutraalit ja älykkäät kaupungit, jonka tavoitteena on tukea 100 eurooppalaista edelläkävijäkaupunkia niiden käänteessä ilmastoneutraaleiksi vuoteen 2030 mennessä.

Euroopan komission energiapolitiikan pääosaston puhtaat teknologian innovaatioista ja kilpailukyvystä vastaavan yksikön johtaja Mark Van Stiphout totesi, että kaupunkimissio tukee konkreettisesti EU:n Green Dealin toimeenpanoa, mutta tarvitsee toteutuakseen kunnon rahoituksen eri EU-ohjelmista ja elpymistukivälineestä sekä teknistä tukea investointisuunnitelmien laatimiseen.

Euroopan kaupunkien verkosto EUROCITIESin pääsihteeri Anna Lisa Boni on yksi missiolautakunnan jäsenistä, ja EUROCITIES on aktiivisesti kerännyt palautetta valmistelua varten jäsenkaupungeiltaan. Boni korosti kaupunkilaisten olevan mission toimeenpanon keskiössä: ilman kaupunkilaisten tukea ja käyttäytymisen muutosta käännettä on vaikea toteuttaa. Kansalaisten osallistamisen lisäksi mission tulisi tukea erityisesti muutosta ja innovaatioita liittyen liikenteen päästöjen vähentämiseen, energiaan ml. älykkäät energiaratkaisut ja energiatehokkaat rakennukset sekä kestävän kaupunki-infrastruktuurin kehittämiseen.

Turun kaupunginjohtaja Minna Arve kertoi Turun tavoitteesta olla hiilineutraali jo vuoteen 2029 mennessä ja ilmastopositiivinen kaupunkialue tämän jälkeen. Turku aikoo siis olla yksi edelläkävijäkaupungeista ja toivoo myös inspiroivan muita. Turku on hyvällä mallilla toteuttamassa ilmastosuunnitelmaansa: päästöjä on vähennetty lähes puolella vertailuvuodesta 1990, ja Turussa on investoitu jo mm. 300 miljoonaa euroa kestävään energiaan. Arve totesi, että Turussa alkaa olla helpot asiat toteutettu. Nyt edessä on vielä haastavia kokonaisuuksia, kuten liikennepäästöjen vähentäminen. Tärkeää on saada mukaan kaikki eri hallintotasot ja toimijat. Parhaassa tapauksessa missio tukisi tässä työssä, Arve toteaa.

Euroopan alueiden tutkimus- ja innovaatioverkosto ERRINin johtaja ja mission valmistelua tukevan asiantuntijaryhmän jäsen Pirita Lindholm korosti myös mission mahdollisuutta tuoda eri tasot ja toimijat yhteen. ERRIN-verkosto on aktiivisesti kerännyt jäseniltään palautetta mission valmistelua varten ja antanut (Smart Cities -työryhmän johdolla) missiolautakunnalle ja komissiolle konkreettisia ehdotuksia ilmastokaupunkisopimuksen kehittämiseen. Lindholm huomautti, että sopimuksen tulisi vauhdittaa julkisen sektorin yhteistyön lisäksi koko paikallisen ekosysteemin vahvistamista (t&i-yhteisö, yritykset ja kansalaiset). Toiseksi keskeiseksi sopimuksen elementiksi Lindholm nosti rahoituskysymyksen. Useimmilla kaupungeilla on jo ilmastosuunnitelmat, mutta ei välttämättä systemaattisia investointisuunnitelmia tai tarvittavia investointikonsepteja. Mission tulisi siis auttaa rahoituspakettien suunnittelussa ja koordinoimisessa.

Mission rahoitus on kuitenkin vielä auki. Missiolautakunnan ehdotuksen mukaan 10 % EU:n monivuotisen budjetin rahoituksesta (Horisontti Eurooppa ja muut ohjelmat) tulisi suunnata mission hyväksi. Lisäksi lautakunta suosittelee käyttämään elpymis- ja palautumistukivälineen varoja kaupunkimission hyväksi. Raportissa ehdotetaan myös Euroopan investointipankin vahvempaa tukea kaupungeille uuden ”City Lending and Blending” -välineen muodossa.

Komissio laatii missioraporttien sekä vielä syksyn aikana saatavan palautteen pohjalta tiedonannon missioista joulukuussa 2020, jolloin nähdään, mitkä missiot lopulta aloittavat, ja missä muodossa uuden rahoituskauden alusta vuonna 2021.

Asiasanat: