- Green Dealin tavoitteena on tehdä EU:sta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä.
- Tällä hetkellä liikenteen osuus EU:n kasvihuonepäästöistä on yli 25 %, ja päästöt vain jatkavat kasvuaan.
- Green Dealin tavoitteena on vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä 90 % vuoteen 2050 mennessä.
- Nykyisellään tieliikenne vastaa yli 70 %:sta liikenteen päästöistä.
- Kestävällä junaliikenteellä on merkittävä rooli päästötavoitteiden saavuttamisessa. Se on ainoa liikennemuoto, joka on vähentänyt hiilidioksidipäästöjään samanaikaisesti, kun sen kuljetusmäärät ovat kasvaneet. Junaliikenne vastaa 0,5 % liikenteen päästöistä.
- Junaliikenteen merkitystä korostaakseen komissio on ehdottanut vuodesta 2021 junaliikenteen eurooppalaista teemavuotta.
Eurooppa-toimiston, Varsinais-Suomen liiton sekä Pohjoisen kasvuvyöhykkeen järjestämä tilaisuus tarttui ajankohtaiseen teemaan eli Green Dealin liikennetavoitteisiin sekä tulevaan junaliikenteen eurooppalaiseen teemavuoteen. Junaliikenteen lisääminen keskiössä, kun pyritään vähentämään liikenteen kasvihuonepäästöjä. Lisäksi komissio tulee loppuvuodesta julkaisemaan kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategian, jonka tavoitteena on siirtää EU:n liikenneala puhtaampaan, digitaalisempaan ja nykyaikaisempaan suuntaan. Mielenkiintoinen lisä ajankohtaiseen keskusteluun on Ranskan päätös luopua lyhyistä lentoyhteyksistä ja korvata ne nopeilla junayhteyksillä.
Aloituspuheenvuorossaan MEP Henna Virkkunen toi terveiset eurooppalaisesta liikennepolitiikasta. Sujuvien junayhteyksien hidasteena on mm. kuusi erilaista raideleveyttä eri puolilla Eurooppaa sekä yhteisen lippujärjestelmän puute. Suuret ratainvestoinnit ovatkin välttämättömyys ihmisten sujuvan liikkumisen, samoin kuin elinkeinoelämän ja ilmastotavoitteiden näkökulmasta. Tunnin juna on hyvä esimerkki EU:n rajat ylittävistä prioriteettihankkeista, jolle olisi saatavissa rahoitusta infrastruktuureja rahoittavasta Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta. Virkkunen on toiminut parlamentin esittelijänä tulevan rahoituskauden ohjelman osalta.
Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtaja Janne Virtanen totesi omassa puheenvuorossaan, että tunnin juna voisi olla valmis 2030-luvulla, jos nyt ryhdyttäisiin toimeen. Nopea junayhteys tuplaisi nykyiset matkustajamäärät ja loisi 1,5 miljoonan ihmisen työssäkäyntialueen.
Oslon ja Tukholman välille suunnitellusta nopeasta junayhteydestä kertoi Jonas Karlsson, joka luotsaa Oslo–Stockholm 2.55 -yhtiötä. Nykyisin 400 kilometrin matka kahden kaupungin välillä kestää yli viisi tuntia. Tavoitteena on, että jatkossa kaupunkien välillä pääsisi liikkumaan junalla alle kolmessa tunnissa. Lyhyt matka-aika olisi kilpailukykyinen vaihtoehto lentämiselle. Hanke vaatii kuitenkin mittavia investointeja. Tavoitteena on, että julkisen rahoituksen lisäksi hankkeeseen saadaan houkuteltua yksityisiä investointeja.
Maata pitkin -matkamessujen perustaja Inari Virkkala kertoi kokemuksistaan junalla matkustamisesta Euroopassa. Moni kärsii nykyisin ilmastoahdistuksesta ja lentohäpeästä, mutta sen ei tarvitse estää matkustamista. Maailman näkeminen ja kokeminen ovat mahdollisia maata pitkin ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Tulevaisuuden skenaariona Virkkala esitti, että junalla voisi kätevästi kulkea Lontoosta Helsinkiin, Itämeren ympäri tai vielä kauemmaksi Aasiaan.
Lue lisää:
YLE:n artikkeli Eurooppa-foorumin paneelikeskustelun tiimoilta: https://yle.fi/uutiset/3-11508349