Rakennukset vastaavat noin 40 prosenttia EU:n energiankulutuksesta ja 36 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Vain yhdelle prosentille rakennuksista tehdään energiatehokas peruskorjaus vuosittain, joten tehokkaat toimet ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta Euroopasta voidaan tehdä ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Komissio pyrkii kaksinkertaistamaan nykyisen rakennusten peruskorjausten määrän vuoteen 2030 mennessä, mikä tarkoittaisi jopa 35 miljoonan rakennuksen kunnostamista ja 160 000 uutta vihreää työpaikkaa rakennusalalle. Peruskorjausaalto EU:ssa edesauttaa hiilipäästöttömän ja puhtaan energiajärjestelmän kehittämistä.
Strategiassa esitetään kolme prioriteettia:
- julkisten rakennusten, kuten koulujen, sairaaloiden ja hallintorakennusten perusparannukset,
- hiilestä irtautuminen lämmityksessä ja jäähdytyksessä
- energiatehokkuudeltaan heikoimpien rakennusten muodostaman ongelman ratkaiseminen
Tässä nostoja strategiassa esitetyistä toimista:
Säännösten, standardien ja rakennusten energiatehokkuutta koskevien tietovaatimusten tiukentaminen.
- Energiatehokkuusdirektiivin ja rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin tarkistus vuonna 2021.
- Nykyisen rakennuskannan pakollisten energiatehokkuuden vähimmäisvaatimusten vaiheittainen käyttöönotto osana energiatehokkuusdirektiivin tarkistamista. Komission vaikutustenarvioinnin perusteella päätetään vaatimusten käyttöönoton aikataulu ja laajuus.
- Energiatehokkuustodistuksia koskevien sääntöjen vahvistaminen, mm. todistusten yhtenäisen koneluettavan tietomuodon kehittäminen EU:ssa ja pääsyvaatimuksia todistusten tietokantoihin.
- Energiakatselmusvaatimusten mahdollinen laajentaminen isoihin rakennuksiin, kuten sairaaloihin, kouluihin ja toimistorakennuksiin.
- Komissio ottaa käyttöön digitaaliset rakennuslokikirjat, jotka integroivat kaikki rakennuksiin liittyvät tiedot (kunnostuspassit, energiatehokkuustodistukset, älyratkaisuvalmiutta koskevat indikaattorit, kestävien rakennusten eurooppalainen viitekehys Levels). Tarkoituksena on helpottaa rakennusten vaiheittaista kunnostusta.
Rahoituksen varmistaminen mm. NextGenerationEU -elpymis- ja palautumistukivälineen kunnostamista ja energiantuotantoa koskevien lippulaivahankkeiden kautta, eri rahoitusvirtojen yhdistämisen sääntöjen selkeyttäminen ja kannustimien luominen yksityiselle rahoitukselle.
- Elpymis- ja palautumistukivälineen varoja voidaan käyttää rakennus- ja energiatehokkuusinvestointeihin. Vuotuisessa kestävän kasvun strategiassa 2021 komissio on ehdottanut Euroopan Renovate and Power Up -lippulaivahankkeita, jotka perustuisivat jäsenvaltioiden kansallisiin elvytys- ja palautumissuunnitelmiin.
- Tulevan rahoituskauden InvestEU-investointitukiohjelma tarjoaa teknistä tukea ja EU:n budjettitakuun yksityisten investointien saamiseksi. Yksinkertaistetut säännöt mahdollistavat lainojen ja tukien yhdistämisen. Rahoitus kohdennetaan asuinrakennussektorille, julkisiin rakennuksiin, kouluihin ja sairaaloihin ja pk-yrityksiin.
- Uudistettu kestävän rahoituksen strategian tarkoituksena on lisätä yksityisiä investointeja energiatehokkuusremontteihin.
- Komissio neuvottelee EIP:n ja jäsenvaltioiden kanssa eri rahoitusohjelmien ja -lähteiden yhdistämisestä ja helpommasta käytöstä.
- Komissio haluaa yksinkertaistaa rakennusten kunnostuksen valtiontukisääntöjä.
- Tulevan rahoituskauden Horisontti Eurooppa - ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmat tukevat rakennusten digitalisointia.
Kunnostushankkeiden valmisteluun ja toteuttamiseen liittyvien valmiuksien parantaminen.
- ELENA-tukivälinettä vahvistetaan mm. InvestEU-ohjelman rahoituksella. Tavoitteena on tukea laajempaa joukkoa myös pienempiä toimijoita.
- Komissio aikoo yhdessä jäsenvaltioiden ja EIP:n kanssa laatia ELENA-tukivälinettä mukailevia ohjelmia jäsenvaltio- ja paikallistasolle.
- Tukea tarjoavat myös elpymis- ja palautumistukivälineen uusi teknisen tuen instrumentti, EU City Facility sekä LIFE-ohjelman hankekehitysapuväline.
- Koheesiopolitiikan lainsäädäntöehdotukseen sisältyvän uuden eurooppalaisen kaupunkialoitteen on tarkoitus tarjota tukea ja levittää hyviä kestävän kaupunkikehityksen käytäntöjä.
- European Smart Cities Marketplace tarjoaa ohjeistusta kansallisille, alueellisille ja paikallisille viranomaisille rakennusten korjausinvestointeihin.,
- Työntekijöiden osaamista ja uudelleenkouluttamista tukevat mm. oikeudenmukaisen siirtymän rahasto sekä Euroopan sosiaalirahasto +.
Julkiset rakennukset ja sosiaalinen infrastruktuuri
Komissio ehdottaa, että julkisten rakennuksien korjaus toimisi mallina ja vertailukohteena muun rakennuskannan perusparannuksille. Strategiassa esitetään seuraavia toimenpiteitä:
- Komissio antaa vuoden 2021 alussa ohjeita ”energiatehokkuus ensin” -periaatteesta auttaakseen julkishallintoa ottamaan huomioon investointien kustannukset sekä hyödyt.
- Komissio ehdottaa kesäkuuhun 2021 mennessä kunnostusvaatimusten laajentamista kaikille julkishallinnon tasoille ja lisätä vuotuista korjausvelvollisuutta osana energiatehokkuusdirektiivin tarkistusta. Tämä tehdään energiatehokkuuden vähimmäisstandardien asteittaisessa käyttöönotonyhteydessä osana energiatehokkuusdirektiivin tarkistamista vuoden 2021 loppuun mennessä.
- Komissio tutkii kesäkuuhun 2022 mennessä mahdollisuutta kehittää ympäristöystävällisiä julkisia hankintoja koskevat kriteerit julkisille rakennuksille, kuten toimistorakennuksille ja kouluille.
- Komissio julkaisee myös ohjeelliset välitavoitteet julkisten ja yksityisten palvelurakennusten pitkäaikaiskunnostamiselle vuosina 2030 ja 2040 rakennuskannan hiilipäästöjen vähentämiseksi vuoteen 2050 mennessä.
Uusi eurooppalainen Bauhaus
Komissio esitti myös ”Uusi eurooppalainen Bauhaus” -aloitetta, jonka tavoitteena on yhdistää vihreän kehityksen ohjelma, kestävä kehitys, osallisuus ja estetiikka sekä muotoilu. Ideana on kehittää alusta, joka tuo yhteen arkkitehdit, insinöörit, tutkijat, muotoilijat, taitelijat ja opiskelijat kehittämään kauniita, kestäviä, innovatiivisia ja ihmisiä palvelevia rakennuksia.
Aloite toimeenpannaan kolmessa vaiheessa:
- Tämän syksyn ja tulevan kevään aikana aloitetta kehitetään yhdessä eri sidosryhmien kanssa.
- Vuonna 2021 tulevan rahoituskauden ohjelmista tuettaisiin esimerkiksi viittä eurooppalaista Bauhaus-hanketta, jossa painotettaisiin mm. kestävien rakennusmateriaalien käyttöä, kestäviä digitaalisia innovaatioita sekä demografiaa.
- Vuonna 2023 perustettaisiin Bauhaus-hankkeiden verkosto ja Bauhaus-tietokeskus.
Lue lisää strategiassa ehdotettujen toimien aikataulusta täältä.