Uusi vuosi laittaa aina katsomaan hieman pitemmälle ja suunnittelemaan tulevaa. Mitä vuosi 2021 sitten tuo tullessaan EU-rintamalla? Iso asia on tietenkin uuden EU-rahoituskauden alkaminen, ja keväästä lähtien onkin odotettavissa eri ohjelmien avautuvia hakuja. Lisäksi seuraamme EU:n elpymispaketin toteutumista. Politiikkarintamalla puolestaan keskeisellä sijalla ovat mm. 55-valmiuspaketti sekä lukuisa joukko uusia liikennealoitteita. Kaikessa tekemisessä tähtäimessä on saavuttaa hiilineutraalisuus vuoteen 2050 mennessä sekä huolehtia elpymisestä kestävällä tavalla.

Uusi vuosi ja uudet kujeet, tai ainakin uusi rahoituskausi! Vaikka vuosi 2021 sisältää paljon epävarmuutta ja kysymysmerkkejä, se ainakin on varmaa, että uusi EU-budjettikausi on alkanut ja sen myötä myös uudet ohjelmat käynnistyvät kevään tai viimeistään syksyn aikana.

Uusi rahoituskausi tuo varsinaissuomalaisille toimijoille monia mahdollisuuksia, joihin tarttua. EU:n kaksoissiirtymän painotukset sopivat meille, onhan Varsinais-Suomessa vahvaa osaamista vihreän ja digitaalisen siirtymän saralla. Hyvänä esimerkkinä toimivat kuntien kunnianhimoinen ilmastotyö, kiertotalouden edistäminen mm. poistotekstiilien saralla, kestävien ruokaketjujen kehittäminen sekä merisektorin digitalisaatio. Positiivista on myös se, että suoraan Brysselistä haettavien erillisohjelmien, mm. Erasmus+, Horisontti Eurooppa ja LIFE, budjetit kasvavat. Lähes puolet Varsinais-Suomen EU-rahoituksesta on tullut erillisohjelmista, ja jatkossa kannattaa entistä enemmän panostaa näihin välineisiin. Lisäksi myönteistä on se, että meille tärkeät Interreg-ohjelmat eli Central Baltic sekä Baltic Sea Region jatkavat, vaikkakin niiden budjettia leikataan tuntuvasti.

Kilpailu EU-rahoituksesta on kovaa, mutta hyvin valmistautumalla, verkostoitumalla ja hyviin hankekonsortioihin hakeutumalla pääsee jo todella pitkälle. Ensimmäiset haut avautuvat jo alkukeväästä, joten nyt on korkea aika ryhtyä miettimään omaa hankeideaa ja tutustua alustaviin työohjelmiin. Eurooppa-toimiston rahoitusinfowebinaarien myötä saa hyvän yleiskuvan tulevasta, joten jos et vielä ole ilmoittautunut mukaan, tee se viimeistään nyt. Lisätietoja ja ilmoittautumislinkit löydät täältä. Lisäksi valmisteilla on Eurooppa-toimiston EU-rahoitusopas sidosryhmiemme käyttöön.

Myös EU:n elpymispaketti tarjoaa rahoitusmahdollisuuksia Varsinais-Suomelle. Yksi elpymispaketin osista on REACT-EU-väline, josta Varsinais-Suomen osuus on 14,5 miljoonaa euroa. Välineen tarkoituksena edesauttaa koronakriisistä elpymistä ja se kanavoidaan EAKR- ja ESR-ohjelmien kautta. REACT-EU-haku avautuu näillä näkymin jo helmikuussa – infotilaisuuksista löydät lisätietoa täältä. Elpymispaketin keskeisin osa eli elpymis- ja palautumistukivälineen Suomen kestävän kasvun -ohjelma on parhaillaan hallituksen valmistelussa, minkä jälkeen komission tulee vielä hyväksyä se. Toiveissa on, että esimerkiksi kiertotalouden tukemiseen löytyisi sitä kautta rahoitusta.

****

Politiikkakentällä vuosi tuo tullessaan monenlaista. Yksi merkittävimmistä aloitteista on ns. 55-valmiuspaketti. Se sisältää lukuisia toimia, joiden avulla tähdätään päästöjen vähentämiseen 55 %:lla vuoteen 2030 mennessä. Tiedossa on mm. useita päivityksiä liittyen rakennusten energiatehokkuusvaatimusten nostamiseen ja vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin uudistamiseen. Saasteettomuustoimintasuunnitelma ilman, veden ja maaperän suojelemiseksi julkaistaan loppukeväästä. Uuteen kiertotalousstrategiaan kuuluvia aloitteita tullaan julkaisemaan loppuvuodesta. Tavoitteena on jatkossa kiinnittää entistä enemmän huomiota tuotteiden kestävyyteen mm. ekosuunnitteludirektiivin päivityksen kautta.

EU:n uuden, joulukuussa julkistetun liikennestrategian myötä luvassa on paljon liikennealoitteita. Yksi tärkeimmistä on uusi TEN-T-asetus, joka määrittelee esimerkiksi tunnin junan ja Turun sataman aseman eurooppalaisessa liikennejärjestelmässä ja mahdollistaa myös EU-rahoituksen saamisen näille liikenneinfrastruktuurihankkeille. Vuosi 2021 on nimetty rautateiden teemavuodeksi, ja komission tavoitteena on siirtää niin matkustaja- kuin rahtiliikenteen entistä enemmän raiteille. Lisäksi laivaliikenteen päästöjä pyritään suitsimaan liittämällä ne päästökaupan piiriin sekä FuelEU Maritime -aloitteen avulla. Jälkimmäisen tavoitteena on lisätä kestävien vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä meriliikenteessä sekä satamissa ja näin parantaa rannikkoalueiden ilmanlaatua.

Näistä ja monesta muusta asiasta tulemme pitämään teidät ajan tasalla vuoden mittaan.

Mukavaa alkuvuotta toivottaen,

Saara, Miia ja Milja

Asiasanat: