Komissio esitteli 9. maaliskuuta tiedonantonsa Euroopan digitaalisesta vuosikymmenestä. Tiedonanto esittää vision, tavoitteet ja keinot, joilla Eurooppa saadaan digitalisoitua vuoteen 2030 mennessä. Koronapandemia on tehnyt digitaalisesta osaamisesta ja teknologioista entistä välttämättömämpiä, kun etätyökalut on otettu laajasti käyttöön kouluissa ja työpaikoilla. Sulkutoimien myötä myös läheisten tapaaminen on siirtynyt digitaalisille alustoille. Digitaaliset valmiudet ovatkin yksi von der Leyenin komission 2019-2024 painopisteistä.

Komissio on julistanut kuluvasta vuosikymmenestä Euroopan digitaalisen vuosikymmenen painopisteinään data, teknologia ja infrastruktuuri. Komissio haluaa myös vahvistaa EU:n digitaalista suvereniteettia eli riippumattomuutta kolmansien maiden tuottamista avainteknologioista. Erityisesti datatalouden riippumattomuutta tulee vahvistaa, sillä datan säilyttäminen ja käsittely EU-alueen ulkopuolella voi luoda haavoittuvuuksia ja kyberturvallisuusriskejä. EU-alueella tuotetusta datasta jopa 90 % on yhdysvaltalaisten toimijoiden hallinnoimaa.

EU on muita globaaleja toimijoita jäljessä käänteentekevien teknologioiden, kuten tekoälyn ja kvanttilaskennan, kehittämisessä. EU on ollut hitaampi myös ottamaan käyttöön 5G-teknologioita. Eurooppalaisten suuryritysten European Round Table for Industryn selvityksen mukaan elokuuhun 2020 mennessä EU:n nykyisistä 4G-asemista vain 1 % oli päivitetty 5G-valmiuteen. Vastaavasti Yhdysvalloissa 4G-asemista on päivitetty 7 % ja Etelä-Koreassa jo 98%. Eurooppalaiset yritykset kokivat myös uusien 5G-palveluiden ja -sovellusten pääsyn markkinoille haasteelliseksi.

Euroopan digitaalisuuden vahvistamiseksi 20 % elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) budjetista eli noin 150 miljardia euroa on korvamerkitty digitaalisia investointeja varten. Komissio ehdottaa myös digitaalista kompassia, jolla vuoteen 2030 ulottuvat EU:n digitaalitavoitteet konkretisoidaan.

Digitaalisen kompassin pääkohdat:

  1. Digitaalisesti osaava väestö ja pitkälle koulutetut digitaalialan ammattilaiset: Vähintään 80 %:lla aikuisista on digitaaliset perustaidot ja EU:ssa toimii 20 miljoonaa tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijaa, joista nykyistä suurempi osuus on naisia.
  2. Suojatut, suorituskykyiset ja kestävät digitaaliset infrastruktuurit: Kaikilla EU:n kotitalouksilla on gigabittiyhteydet ja kaikilla asutuilla alueilla on 5G-verkko. Huipputason kestävien puolijohteiden tuotanto Euroopassa on 20 % maailman tuotannosta. EU:ssa on käytössä 10 000 ilmastoneutraalia erittäin suojattua verkon reunasolmua ja Euroopalla on ensimmäinen kvanttitietokone.
  3. Yritysten digitalisaatio: Kolme neljästä yrityksestä käyttää pilvipalveluja, massadataa ja tekoälyä. Digitaalinen intensiteetti on yli 90 %:ssa pk-yrityksistä vähintään perustasoa, ja ”yksisarvisten” kaltaisten yritysten lukumäärä EU:ssa on kaksinkertaistunut.

Julkisten palvelujen digitalisointi: Vuoteen 2030 mennessä kaikki keskeiset julkiset palvelut ovat saatavilla verkossa, ja kaikilla kansalaisilla on pääsy sähköisiin potilastietoihinsa. Kansalaisista 80 % käyttää sähköistä tunnistautumista. Digitaaliseen kompassiin sisältyvät monikansalliset hankkeet mobilisoivat investointeja EU:n budjetista, jäsenmailta sekä yksityiseltä sektorilta digitaalisuuden avainaloille. Tällaisia ovat esimerkiksi yhteydet, mikroelektroniikka, data ja pilvipalvelut. Monikansallisten hankkeiden selkeät tavoitteet ja eri toimijoiden resurssien tehokas yhdistäminen auttaa liiketoimintaa hyötymään digitalisaatiosta. Tarkoituksena on mahdollistaa yrityksille innovaatiotoiminta ja investointien houkuttelu ja sen myötä liiketoiminnan kasvattaminen sekä uusien työpaikkojen luominen.

EU:n arvojen ja eurooppalaisten oikeuksien toteutumiseksi digitaalisessa ympäristössä komissio ehdottaa digitaaliperiaatteiden kehystä. Tarkoituksena on varmistaa, että samat oikeudet, jotka ihmisillä on verkon ulkopuolella, pätevät täysimääräisesti myös verkossa. Digitaliperiaatteisiin voisi sisältyä esimerkiksi sananvapaus, yksityisyyden suoja, riittävät digitaidot sekä oikeudenmukaiset ja syrjimättömät verkkopalvelut. Kehyksen on määrä perustua ja täydentää Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria. Lisäksi komissio ehdottaa vuotuista Eurobarometri-kyselyä siitä, kokevatko eurooppalaiset, että heidän digitaalisia oikeuksiaan kunnioitetaan.

Seuraavaksi komissio käynnistää avoimen laajan keskustelu- ja kuulemisprosessin, jolla kartoitetaan näkemyksiä EU:n visiosta ja digitaalista periaatteista. Prosessissa näkemyksiä kerätään kansalaisten lisäksi digitaalista kompassia käsittelevältä sidosryhmäfoorumilta, sekä keskusteluissa EU-maiden, parlamentin, alueellisten ja talouselämän kumppaneiden sekä työmarkkinaosapuolten ja yritysten kanssa. Tämän yhteistyön pohjalta komissio ehdottaa kesään 2021 mennessä digitaalipoliittista ohjelmaa, jolla digitaalinen kompassi otetaan käyttöön. Lisäksi komissio edistää digitaaliperiaatteita koskevan EU:n toimielinten yhteisen julistuksen valmistumista vuoden loppuun mennessä.