EU-hankkeet tutuiksi sarjassa tutustutaan Lähiruokaa yhteistyössä -hankkeeseen, jota koordinoi Kemiönsaaren kunta. Hankkeessa toteutettiin Foodhub-konsepti, jonka tavoitteena on tarjota uusi myyntikanava alueen paikallisille lähiruoantuottajille. Samalla pyritään edistämään saariston elinvoimaisuutta. Hanke rahoitettiin Leader-ohjelman I samma båt – samassa veneessä -ryhmän kautta.

Tietoja hankkeesta:

Hankkeen nimi: Lähiruokaa yhteistyössä

Rahoitusohjelma: Leader

Toteutusaika: 2019–2020

Budjetti: 54 588 euroa, josta Leader-tuen osuus 32 753 euroa.

Monet kuluttajat haluaisivat suosia lähiruokaa ja tukea pientuottajia, mutta haasteena on usein se, ettei kuluttaja löydä pientuottajien tuotteita helposti. Lähiruokaa yhteistyössä -hanke pyrki vastaamaan tähän huutoon.

Lähiruokaa yhteistyössä -hanke syntyi vastauksena Kuluttajat ruokatalouden keskiössä (KulTa) -hankkeen aikana tunnistetuille kehityskohteille, joita olivat myynti, logistiikka, markkinointi, jalostus ja raaka-aineiden saanti. ”Me katsoimme, että näistä myynti ja myyntipaikkojen lisääminen ovat asioita, joihin pitäisi erityisesti panostaa”, kertoo Lähiruokaa yhteistyössä -hankkeen koordinaattori Stella Törnroth.

Hankkeessa haluttiin keskittyä alueen pientuottajien auttamiseen. Alueen pientuottajille myyntikanavien löytäminen voi olla haastavaa, sillä tavallinen kauppa ei ole välttämättä kannattavaa. Kaupan katteet voivat olla liian korkeat suuremmallekin toimijalle, ja tuottajan osuus on usein pienempi mitä tuottaja itse toivoisi. Lähiruokaa yhteistyössä -hanke pyrki helpottamaan pientuottajien asemaa ja siten luomaan uusia työpaikkoja ja elävöittämään saaristoa.

Puhdasta lähiruokaa – diginä

Aluksi hankkeessa kartoitettiin Kemiönsaaren tuottajien käyttämiä lähiruoan myyntikanavia. Torimyynnin lisäksi tuottajat hyödynsivät markkinatapahtumia ja myivät tuotteitaan suoraan tiloilta. Kemiönsaarella oli aikaisemmin testattu lähiruuan myynti- ja jakelukanava REKO:a (Rejäl konsumtion – Reilua kuluttamista) ja vaikka se oli koettu hyväksi myyntikanavaksi, se ei palvellut kaikkien kuluttajien tarpeita ja aikatauluja. KulTa -hankkeen kautta hankekoordinaattorit olivat osallistuneet seminaariin, jossa esiteltiin Foodhub -konseptia. ”Siitä lähti kellot soimaan, että siinä olisi oiva konsepti lähteä koittamaan Kemiönsaarella”, Törnroth kertoo.

Foodhub on digitaalinen alusta, jonka kautta kuluttaja voi ostaa paikallisia sesonkituotteita suoraan tiloilta. Ostaja valitsee sovelluksesta haluamansa tuotteet eri tiloilta, maksaa tuotteet ennakkoon ja hakea ne noutopisteestä itselleen sopivana ajankohtana. Foodhubin etuja ovat läpinäkyvyys ja välikäsien puuttuminen. Foodhubissa tuottaja itse määrittelee hinnan tuotteelle ja kuluttajalle on läpinäkyvää, kuinka suuren osan tuotteen hinnasta tuottaja saa ja mikä osa menee veroihin ja Foodhubin hallinnointikuluihin.

Pilotista kiinnostuneita tuottajia löytyi Törnrothin mukaan helposti. KulTa-hankkeen aikana oli muodostunut aktiivinen tuottajaverkosto, jonka innostusta osallistua Foodhubin kokeiluun Kemiönsaarella selvitettiin jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Tuottajien kanssa oli jo aikaisemmin suunniteltu yhdessä Kemiönsaaren lähiruokaopas, ja yhteistyö oli koettu toimivaksi. Foodhub-pilottiin osallistui yli 10 lähiruoantuottajaa, ja mukana oli sekä vakituisesti elintarvikealalla toimivia että uusia toimijoita.

Foodhubin lisäksi Lähiruokaa yhteistyössä -hankkeeseen kuului koulutusosio, jossa järjestettiin villiyrttien ja sienten jalostustyöpajoja. Työpajojen tavoitteena oli kehittää tuottajien osaamista, jotta saataisiin lisää tuotteita lähiruokamarkkinoille. Lisäksi hankkeeseen kuului kesän avaustapahtumiksi suunniteltujen puutarhamessujen ja suurmarkkinoiden ideointia.

Kuva: Ellinoora Havaste

Mitä hankkeesta opittiin?

Pilottivaiheessa Foodhub-alustan kehittämiseen ja logistiikkaan kului paljon aikaa, eikä resursseja riittänyt laajaan markkinointiin. Tämän vuoksi Foodhubin myynti jäi odotettua pienemmäksi. Törnroth on kuitenkin tyytyväinen, sillä hankkeessa onnistuttiin pitämään kiinni aikatauluista ja pilotti herätti kiinnostusta tuottajien keskuudessa. Tulevaisuudessa Foodhubille on suunniteltu uutta sijaintia ja toteuttajaa. Kemiön kyläyhdistyksen on tarkoitus jatkaa Foodhub-toimintaa, ja Lähiruokaa yhteistyössä -hankkeelle ollaan hakemassa lisärahoitusta. Tavoitteena on, että toiminnan vakiintuessa Foodhub jatkuisi ilman ulkopuolista rahoitusta.

Hanketta suunnitteleville Törnroth vinkkaa, että EU-rahoitusta haettaessa kannattaa huolehtia, että hankeidea on pitkälle suunniteltu. On tärkeää, että hanke on toteutettavissa suunnitellussa aikataulussa ja budjetilla. ”Helposti voi käydä niin, että on suunnitteluvaiheessa liian kunnianhimoinen ja yrittää suunnitella enemmän, mihin on resursseja. Hankkeen markkinoinnin roolia ei pidä vähätellä ja siihen kannattaa varata sekä rahaa että työtunteja”, Törnroth muistuttaa.

Kemiönsaarella uskotaan, että digitaalisten myyntikanavien käyttö tulee lisääntymään tulevaisuudessa. Silloin on hyvä, että Foodhubin kaltainen toimintamalli on jo vakiinnuttanut paikkansa. ”On todella tärkeää, että pystytään testaamaan uusia innovatiivisia keksintöjä ja toimintatapoja. Omin resurssein se ei olisi mahdollista, sillä riskit ovat liian suuria. Hankerahoituksella voidaan tukea edelläkävijöitä, jotta niistä kasvaisi jotain suurta”, Törnroth sanoo.