Tietoja hankkeesta:
- Hankkeen nimi: Improving the understanding of the human factors in the current and future digitalized maritime environment to increase maritime safety (Human XFactor at Sea)
- Rahoitusohjelma: Interreg Baltic Sea Region, siemenraha
- Toteutusaika: 10/2020 – 9/2021
- Budjetti: 50 000 €
- Lisätietoa hankkeesta Turun yliopiston merenkulkualan koulutuskeskuksen nettisivuilta.
Inhimillinen tekijä on tärkeässä roolissa merenkulussa ja meriturvallisuudessa. Euroopan meriturvallisuusviraston mukaan jopa 65 % merionnettomuuksista johtuu inhimillisistä virheistä. Luku on pysynyt korkeana huolimatta kaikista meriturvallisuuden parantamisen hyväksi tehdyistä toimista. Automaatio ja digitalisaatio laivoissa ovat lisääntyneet, ja tekoäly ja autonomiset laivat tulevat olemaan yhä suurempi osa merenkulkua tulevaisuudessa. On luotettu, että uudet teknologiat vähentäisivät riskejä ja onnettomuuksia, mutta näin ei ole käynyt.
Inhimillisen tekijän vaikutusta meriturvallisuudessa on pohdittu Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksessa (MKK) jo jonkin aikaa. ”Kun Interreg Baltic Sea Region -ohjelman siemenrahahaku aukesi, aloimme etsiä aiheesta tarkemmin tietoa sekä sopivia partnereita”, kertoo hankkeen koordinaattori Kirsi Laitio. Partnereiksi löytyi kolme merenkulkuun, ilmailualaan ja tekniikkaan keskittyvää korkeakoulua Ruotsista ja Virosta. Yhden partnerin kanssa oli tehty yhteistyötä aikaisemminkin ja loput löytyivät verkostojen avulla. Hankkeen päämääränä on selvittää syitä siihen, miksi niin suuri osa merionnettomuuksista johtuu inhimillisestä tekijästä sekä etsiä ratkaisuja näiden onnettomuuksien vähentämiseksi.
Siemenrahahankkeen hakuprosessi oli monivaiheinen, sillä ensin piti kirjoittaa lyhyt Project Information Form (PIF) ja saada sen avulla suositus EU:n Itämeristrategian Turvallista merenkulkua -politiikka-alalta (PA Safe). Puoltavan lausunnon jälkeen Interreg Baltic Sea Region -ohjelman sihteeristö arvioi hankeidean, minkä jälkeen myönnettiin lupa varsinaisen hakemuksen tekemiseen. Siemenrahahanke oli Laition mukaan vähän helpompi rakentaa kuin varsinainen hankehakemus. Siemenrahahankkeissa myönnettävä rahoitus on kiinteä summa, joten budjettia ei tarvitse rakentaa yhtä tarkasti kuin tavallisessa hankkeessa.
Siemenrahahankkeesta varsinaiseksi hankkeeksi
Siemenrahahankkeet kestävät vuoden, jonka aikana laaditaan suunnitelma varsinaisesta hankkeesta. Human XFactor at Sea -hanke on nyt ajallisesti puolivälissä. Tähän mennessä on järjestetty kaksi työpajaa, joista ensimmäisessä kuultiin merenkulkualan sidosryhmiä ja toisessa varsinaiset alan toimijat jalostivat ensimmäisen työpajan ajatuksia eteenpäin. Päähanketta suunniteltaessa analysoidaan työpajoissa ja tiedonkeruussa syntynyttä materiaalia. Laition mukaan nykyisen tiedon valossa inhimillinen tekijä pysyy osana kokonaisuutta pitkään, ehkä aina, sillä kenttä on monimutkainen ja merenkulku on monen toimijan summa. ”Inhimilliseen tekijään eivät vaikuta vain laivan ominaisuudet vaan myös laivanvarustaja, laivan henkilöstö, teknologia, rahdinantajat, satamat, luotsit ja jopa sääolot”, Laitio valottaa. Inhimillisestä tekijästä tuskin päästään eroon myöskään sen takia, että täysin ihmisen ohjauksesta vapaita aluksia merenkulussa ei todennäköisesti tulla näkemään.
Tällä hetkellä Human XFactor at Sea -hankkeessa on mukana neljä partneria, mutta päähanketta varten etsitään lisää partnereita. Inhimillinen tekijä merenkulussa on laaja kysymys, jonka tarkasteluun vaaditaan ymmärrystä niin teknologioista, kaupallisesta toiminnasta kuin psykologiastakin. Myös mahdollisten ratkaisujen pilotointiin tarvitaan partneria. Hankesuunnittelussa onkin tarkoituksena selvittää, mihin tekijöihin kannattaisi keskittyä, sillä kaikkea ei voida ratkaista päähankkeessa. Inhimillisestä tekijästä merenkulussa voisi poikia useitakin hankeideoita.