Euroopan komissio julkaisee ehdotuksen odotetusta Fit for 55 -paketista heinäkuun puolessavälissä. Kyseessä ei ole kesän kuumin treeniohjelma, vaan yksi historian isoimmista komission lainsäädäntöehdotuksista ja keskeinen Green Deal -ohjelmaa toimeenpaneva paketti. Päätavoitteena on vähentää EU:n kasvihuonekaasupäästöjä 55 % vuoteen 2030 mennessä. Lue uutisestamme, mitä kaikkea paketti tulee sisältämään.

Fit for 55 -paketti sisältää kymmenisen lainsäädäntöesitystä, joiden tavoitteena on saada EU:n kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2030 mennessä laskemaan 55 % vuoden 1990 tasosta, ja ohjaamaan EU:n ilmastopolitiikka suuntaan, jolla se voi saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä.

Entinen EU:n tavoite on ollut 40 % päästövähennys vuoteen 2030 mennessä. Tästä on toteutettu tähän mennessä noin 25 %. Samaan aikaan EU:n talous on kasvanut 65 %. Suunta on lupaava, mutta paljon lisätoimia päästöjen rajaamiseen tarvitaan, jotta ilmaston lämpeneminen saataisiin pidettyä Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti 1,5 asteessa.

Komissio perkaa EU:n energia- ja ilmastolainsäädännön esittääkseen kunnianhimoisempia sektorikohtaisia tavoitteita ja toimia. Fit for 55 -paketin pääkohtina ovat EU:n päästökaupan tiukentaminen ja laajentaminen, uusiutuvan energian direktiivin (RED II) tarkistus, energiatehokkuusdirektiivin tarkistus, henkilöautojen ja pakettiautojen hiilidioksidipäästönormien päivittäminen, vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevan direktiivin (AFID) tarkistus, meriliikenteen vaihtoehtoisia polttoaineita koskevan uusi FuelEU Maritime-ehdotus,  maankäyttö- ja metsäsektorin päästöjä (LULUCF) koskevan asetuksen tarkistus sekä energiaverouudistus ja hiilidioksidipäästöjen tullimekanismin suunnittelu.

Osa ehdotuksista koskettaa suoraan paikallis- ja aluetasoa, osa vaikuttaa taas mutkan kautta. Vaihtoehtoisia polttoaineita koskeva direktiivi edellyttää esimerkiksi tiettyä määrää sähköautojen latauspisteitä tiheästi asutuilla alueilla, kun taas päästökaupan ulottamisen meriliikenteeseen toivotaan parantavan pitkällä aikavälillä rannikkoseutujen ilmanlaatua.

Päästökaupan kiristäminen ja laajentaminen

EU:n päästökauppa (ETS) on mekanismi, jolla teollisuutta ja energiasektoria ohjataan markkinaehtoisesti vähentämään päästöjä. Päästökauppa asettaa EU-tasolla päästöjen maksimimäärän, joka jaetaan jäsenvaltioiden päästöjä tuottaville laitoksille. Enemmän saastuttavien laitosten on ostettava lupia ylimääräisistä päästöistä. Nyt päästökauppaa aiotaan kiristää vähentämällä vuosittaisia päästölupia EU-tasolla. Lisäksi mietitään mahdollisuutta asettaa hiilidioksidille minimihinta.

Tällä hetkellä päästökauppa koskee erityisesti raskaan tuotannon ja teollisuuden päästöjä, mutta uudessa esityksessä sitä suunnitellaan laajennettavan koskemaan myös maantie- ja meriliikennettä ja mahdollisesti rakennusten lämmitystä.

Maantieliikenteen ja rakennusten lisääminen päästökaupan piiriin on kuitenkin saanut vastustusta muun muassa kaupunkien ja alueiden verkostoilta ICLEI:ltä, EUROCITIES:iltä ja CPMR:ltä. Niiden näkemyksen mukaan ko. sektorien päästöjä pystytään vähentämään tehokkaammin pitämällä ne jäsenvaltioita sitovan taakanjakosektorin tavoitteiden alla.

Vielä ei tiedetä, minkälaista päästökauppajärjestelmää komissio esittää merenkululle. Suomi on pitänyt tärkeänä, että talvimerenkulku huomioidaan päästökaupassa, sillä jäävahvistetut alukset kuluttavat muita aluksia enemmän polttoainetta ja tuottavat siten myös enemmän päästöjä. Merkittävä ratkaisu on lisäksi se, minkä maantieteellisen alueen meriliikenteen päästökauppa kattaa. Eurooppalaisten satamien pelkona on meriliikenteen mahdollinen siirtyminen EU:n lähisatamiin, joissa ETS-kriteerit eivät ole käytössä.

Energiatehokkuusdirektiivi

Energiatehokkuusdirektiivin tarkistus kiristää EU:n nykyistä 32,5 % primäärienergian kulutuksen vähennystavoitetta 39 % ‒41 %: iin vuoteen 2030 mennessä.

Komissio tulee mahdollisesti esittämään säädöksiä julkisista hankinnoista, energiakatselmuksien laajemmasta käyttöönotosta, vuosittaisen peruskorjaustahtitavoitteen laajentamisesta kaikkiin julkisiin rakennuksiin, lämmityksestä ja jäähdytyksestä sekä hukkalämmön talteenotosta. Tavoitteena on toimintavarmuuden, resurssitehokkuuden, kiertotalouden ja kilpailukyvyn edistäminen, kuluttajien suojeleminen ja energiaköyhyyden poistaminen. Tekstin on myös tarkoitus luoda oikeusperusta energiatehokkuus ensin -periaatteelle.

Uusiutuvan energian direktiivi (RED III)

Suunnitelmissa on nostaa uusiutuvan energian osuus koko EU:n energiankulutuksesta nykyisen RED II-direktiivin 32 %:in tavoitteesta 38‒40 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Tämä tavoite tulee olemaan EU-tasolla sitova. Kansallisia sitovia tavoitteita ei kuitenkaan olla asettamassa, mikä on aiheuttanut huolta tavoitteen saavuttamisen realistisuudesta.

Uusiutuvan energian käyttöönottoa pyritään edistämään asettamalla alatavoitteita liikennesektorille, lämmitys- ja jäähdytyssektorille sekä teollisuudelle. Liikennesektorin siirtymää uusiutuviin energianlähteisiin pyritään vauhdittamaan nostamalla uusiutuvan energian tavoite 14%:sta 26 %:iin, asettamalla tavoitteen synteettisten polttoaineiden käytölle, nostamalla tavoitetta edistyneiden biokaasujen osuudesta, ja määrittelemällä tarkemmin jakeluvelvoitteita.

Lämmitys- ja jäähdytyssektorille asetettua jäsenvaltiokohtaista uusiutuvan energian osuuden vuosittaista 1,1 % nostoa aiotaan korottaa mahdollisesti 1,3 %:iin. Uusiutuvan energian ja hukkalämmön ottamista kaukolämpöverkkoihin pyritään edistämään uudella sääntelyllä.

Teollisuuden siirtymistä uusiutuvaan energiaan pyritään edistämään asettamalla vuosittainen kasvutavoite uusiutuvan energian osuudelle ja sitova tavoite ei-biologisista lähteistä oleville uusiutuville polttoaineille raaka-aineena ja energiankantajana. Vihreiden teollisuustuotteiden merkitsemiseen ehdotetaan metodologiaa.

Merellä tuotettavan offshore -energian osuutta pyritään kasvattamaan jäsenvaltioiden merialuekohtaisen yhteistyön puitteissa sovittavista tavoitteista kasvattaa offshore -energian määrää vuoteen 2050 mennessä ja välitavoitteista vuosille 2030 ja 2040.

Päivityksessä tullaan myös laatimaan uusia määritelmiä ja kestävyyskriteereitä esimerkiksi uusiutuvista, synteettisistä ja vähähiilisistä polttoaineista. Kriteereistä on kova poliittinen vääntö, sillä ne määrittävät, voiko esimerkiksi ei-uusiutuvalla energialla tuotetut synteettiset kaasut tai maakaasulla tuotettu vety hiilidioksidin talteenottomenetelmiin yhdistettynä sisältyä uusiutuvan energian direktiiviin, ja miten määriteellään eri biomassoista tuotettu bioenergia.

Henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästöt

Henkilöautot aiheuttavat tällä hetkellä noin 12 % ja pakettiautot noin 2,5 % EU:n hiilidioksidipäästöistä. Yksi tärkeimmistä toimista tieliikenteen päästöjen vähentämiseksi EU-tasolla on henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästönormeja koskeva direktiivi, joka astui voimaan vuoden 2020 alussa. Komissio tullee esittämään direktiivin tarkistamista sekä päästönormien ja niiden aikataulujen kiristämistä. Tarkastelussa on myös mekanismit, joilla voidaan tukea siirtymistä päästöttömiin ja vähäpäästöisiin kuluneuvoihin.

Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurista annettu direktiivi (AFID)

Ns. AFI-direktiivi vuodelta 2014 edellytti jäsenvaltioita kehittämään kansalliset puitteet vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden kehittämiseksi sekä tähän liittyvän infrastruktuurin käyttöönottamiseksi. Kansalliset suunnitelmat käsittivät mm. sähköautojen latauspisteiden määrään ja paineistetun maakaasun (CNG) jakeluverkkoon erityisesti tiheästi asutuilla alueilla liittyviä tavoitteita. Vety oli jäsenmaiden ohjelmissa vapaaehtoinen. Direktiivissä säädettiin myös lataus- ja tankkausasemien yhteisistä teknisistä määritelmistä unioninlaajuisen liikennöinnin mahdollistamiseksi TEN-T-ydinverkon osalta.

Direktiivin uudelleentarkastelun yhteydessä komissio saattaa esittää sitovampia tavoitteita infrastruktuurin käyttöönoton suhteen sekä toimenpiteitä infrastruktuurin käyttöön liittyvien palveluiden yhteentoimivuuden varmistamiseksi. Suomen kantana on ollut, että erityistä huomiota tulee kiinnittää sähköautojen erilaisiin latauspalveluihin ja niiden yhteentoimivuuteen. EUROCITIES on puolestaan mm. vaatinut kaupunkien mukaan ottamista direktiivin soveltamisalaan kuuluvien päätösten muotoilussa. 

FuelEU Maritime

Laivaliikenne Euroopan talousalueen satamiin tai satamista muodostaa noin 11 % kaikista EU:n liikenteen hiilidioksidipäästöistä ja 3-4 % EU:n kaikista hiilidioksidipäästöistä. Uuden FuelEU Maritime -aloitteen tavoitteena on tehdä meriliikenteestä päästöttömämpää lisäämällä kestävien vaihtoehtopolttoaineiden käyttöä Euroopan merenkulussa sekä satamissa vähentämällä niiden käytön markkinaesteitä ja epävarmuutta siitä, mitkä tekniset vaihtoehdot ovat markkinavalmiita. Euroopan satamien kattojärjestö ESPO suhtautuu aloitteeseen lähtökohtaisesti myönteisesti mutta peräänkuuluttaa mm. selkeitä tavoitteita ja teknologianeutraalia lähestymistapaa, joka mahdollistaa innovaatiot osana monipolttoainetulevaisuutta.

Maankäyttö ja metsätaloussektori (LULUCF)

Maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloussektoria (LULUCF) koskeva EU-asetus määrittelee laskentasäännöt sille, miten maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsänhoidon nielut ja päästöt otetaan huomioon EU:n ilmastotavoitteissa. Viimeksi kolme vuotta sitten päivitetty LULUCF-asetus tarkistetaan. Tavoitteena on lisätä alan ponnisteluja hiilipoistumien ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi sekä ottaa huomioon myös EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteet.

Komissio esittänee EU-maiden yhteisen tavoitetason LULUCF-sektorin nieluille. Suomen kannalta kiinnostavaa on, miten yhteinen tavoite jaetaan käytännössä jäsenmaiden kesken. Suomen metsäsektori on korostanut, että bio- ja kiertotalouden mahdollisuudet tulisi ottaa ilmastopolitiikassa huomioon.

Energiavero

EU:n energiaverotusta koskeva direktiivi on päivitetty viimeksi vuonna 2003. Nyt direktiivin päivityksen tavoitteena on poistaa epäsuoria tukia ja verovapautuksia saastuttavilta sektoreilta ja fossiilisilta polttoaineilta. Tarkastelussa on esimerkiksi lento- ja laivaliikenteen petrolin verovapauteen puuttuminen, mikä kannustaisi siirtymistä kestävämpiin polttoainemuotoihin ja kestävämpiin liikennemuotoihin, kuten junaliikenteeseen.

Hiilidioksidipäästöjen tullimekanismi

Tavoitteena on vähentää hiilivuotoa ja samalla rohkaista EU:n kauppakumppaneita nostamaan ilmastotavoitteita. Mahdollisuutena on asettaa uusia hiiliveroja päästöintensiivisille tuontituotteille tai laajentaa EU:n päästökauppa koskemaan tuontituotteita. Hiilitulleja on suunniteltu asetettavan aluksi vain tietyille toimialoille: teräs, alumiini, sementti, lannoitteet ja sähkö.

Seuraavaksi

Fit for 55 -paketti julkaistaan näillä näkymin 14. heinäkuuta, jonka jälkeen lainsäädäntöehdotukset menevät Euroopan parlamentin ja neuvoston käsittelyyn. Loppuvuodesta komissio julkaisee vielä ehdotuksen pakettiin kuuluvasta rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin tarkistuksesta.

Asiasanat: