Mitä Fit-for-55 -paketti tuo tullessaan?

Fit for 55 -paketti sisältä kaikkiaan 13 ehdotusta, joilla päivitetään EU:n ilmasto- ja energialainsäädäntöä. Tiukkoja toimia tarvitaan, jotta voidaan saavuttaa EU:n ilmastolain tavoitteet ja saada rajattua ilmaston lämpeneminen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti 1,5 asteeseen.

 

Osa ehdotuksista koskettaa suoraan paikallis- ja aluetasoa, osa vaikuttaa taas mutkan kautta. Julkisten rakennusten peruskorjauksiin pannaan vauhtia. Vaihtoehtoisia polttoaineita koskeva direktiivi edellyttää esimerkiksi tiettyä määrää sähköautojen latauspisteitä isojen moottoriteiden varrella ja tiheästi asutuilla alueilla. Päästökaupan ulottamisen meriliikenteeseen taas toivotaan parantavan pitkällä aikavälillä rannikkoseutujen ilmanlaatua. Teollisuudelle vaatimukset voivat olla haastavia, mutta toisaalta ilmastotoimien kirittämisen odotetaan myös edistävän puhtaan teknologian yritysten vientiä ja luovan työpaikkoja.

Uusiutuvan energian direktiivi (RED)

Komissio ehdottaa uusiutuvan energian tavoitteen nostamista nykyisestä 32 %:sta 40 %:iin EU:n energiankulutuksesta vuoteen 2030 mennessä.

Kansallisia tavoitteita ei kuitenkaan aseteta, mikä on aiheuttanut huolta tavoitteen saavuttamisen realistisuudesta (ks. Coalition for Higher Ambition on the “Fit for 55” Package -kirje, jossa on mukana mm. EUROCITIES, ICLEI ja CPMR).

Uusiutuvan energian käytölle asetetaan myös sektorikohtaiset alatavoitteet liikenteelle, lämmitykselle ja sähkölle sekä teollisuudelle. Vihreiden teollisuustuotteiden merkitsemiseen ehdotetaan metodologiaa.

Direktiivin päivityksessä esitetään myös tiukempia kestävyyskriteereitä bioenergiaan käytettävälle biomassalle ja vedylle. Jäsenvaltioiden on suunniteltava bioenergian käyttöön järjestelmä, joka noudattaa puunkäytön kaskadiperiaatetta. Puuta on sen mukaan käytettävä ensisijaisesti pitkäaikaisiin tuotteisiin, kuten rakentamiseen, jolloin hiilidioksidi ei vapaudu nopeasti ilmaan hakkuiden jälkeen. Alimpana järjestyksessä on puun energiakäyttö. EU:n kestävyyskriteerit ulotetaan koskemaan myös pienempiä laitoksia.

Energiatehokkuusdirektiivi

Energiatehokkuusdirektiivin tarkistus kiristää EU:n energiankulutuksen vähennystavoitetta 36 % loppuenergiankulutuksesta vuoteen 2030 mennessä.

Jäsenvaltioille asetetaan myös omat suositukset energiatehokkuuden nostamisesta. Alustavien laskelmien mukaan Suomen osuus olisi 255 terawattitunnin alennus loppuenergiankulutuksesta vuonna 2030, mikä tarkoittaa lain voimaantullessa vuosittaista n. 2 % energiankulutuksen alentamista vuoteen 2030 asti.

Komissio ehdottaa, että jäsenvaltioita velvoitetaan peruskorjaamaan vuosittain vähintään 3 % kaikkien julkisten rakennusten kokonaispinta-alasta lähes nollaenergiatasoon.

Päästökaupan kiristäminen ja laajentaminen

EU:n päästökauppaan kuuluvat alat maksavat oikeudestaan päästää hiilidioksidia ilmakehään. Päästökaupan piiriin kuuluvat jo tällä hetkellä suurteollisuus, suurimmat kaukolämpölaitokset ja sähkölaitokset.

Nyt komissio ehdottaa sen laajentamista koskemaan myös meriliikennettä, tieliikennettä ja rakennusten lämmitystä. Lentoliikenteelle myönnettävät ilmaiset päästöoikeudet poistettaisiin asteittaisesti ja EU:n sisäisen lentoliikenteen päästökauppa sovitettaisiin yhteen kansainvälisen lentoliikenteen päästöhyvitysjärjestelmän kanssa. Päästöoikeuksien hintaa pyritään myös nostamaan vähentämällä päästöoikeuksien ilmaisjakoa ja vähentämällä päästöoikeuksien määrää.

EU:n sisäisäinen meriliikenne lisättäisiin päästökaupan piiriin vuonna 2023. Suomi pitää tärkeänä, että talvimerenkulku huomioidaan päästökaupassa, sillä jäävahvistetut alukset kuluttavat muita aluksia enemmän polttoainetta ja tuottavat siten myös enemmän päästöjä.

Maantieliikenne ja rakennusten lämmitys lisättäisiin päästökauppaan vuodesta 2026 alkaen. Järjestelmä keskittyisi polttoaineiden jakelijoihin, jotka maksaisivat päästöoikeuksista. Päästöoikeuksien määrää vähennettäisiin pikkuhiljaa.

Päästökaupasta saatavat tulot on suunnattava ilmastotoimien ja -innovaatioiden tukemiseen.

Taakanjakosektori

EU:n taakanjakosektoriin kuuluvat päästökaupan ulkopuoliset sektorit, joiden päästövähennyksistä vastaavat jäsenvaltiot. Tavoitteena on saavuttaa koko EU:n alueella 40 % päästövähennys vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon.

Jäsenvaltioille on jaettu omat osuutensa bruttokansantuotteen mukaan. Suomelle asetettu tavoite nostettaisiin nykyisestä 39 %:in tavoitteesta 50%:iin vuoteen 2030 mennessä.

Autojen päästönormit

Henkilöautot aiheuttavat tällä hetkellä noin 12 % ja pakettiautot noin 2,5 % EU:n hiilidioksidipäästöistä. Yksi tärkeimmistä toimista tieliikenteen päästöjen vähentämiseksi EU-tasolla on henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästönormeja koskeva direktiivi, joka astui voimaan vuoden 2020 alussa.

Nyt direktiivin päivityksessä esitetään, että uusien henkilöautojen päästöjen tulee pienentyä 55 % ja pakettiautojen päästöjen 50 % vuoden 2021 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Vuodesta 2035 alkaen kaikkien uusien autojen tulee olla kokonaan päästöttömiä.

Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurista annettu direktiivi (AFID)

Direktiivin päivitys tukee tiukennettuja ajoneuvojen päästörajoja ja siirtymää päästöttömiin ajoneuvoihin. Jäsenmaille asetetaan uusia vähimmäisvaatimuksia julkisten sähköautojen latauspisteiden sekä vedyn tankkaamispisteiden määrälle. Jokaista sähköautoa kohti maassa tulee olla vähintään 1 kW latausinfraa. Vaatimuksia asetetaan TEN-T-verkkojen varrelle sekä TEN-T-kaupunkisolmukohdille, joihin Turkukin kuuluu.

FuelEU Maritime

Laivaliikenne Euroopan talousalueen satamiin tai satamista muodostaa noin 11 % kaikista EU:n liikenteen hiilidioksidipäästöistä ja 3-4 % EU:n kaikista hiilidioksidipäästöistä. Uuden FuelEU Maritime -aloitteen tavoitteena on tehdä meriliikenteestä päästöttömämpää lisäämällä kestävien vaihtoehtopolttoaineiden käyttöä Euroopan merillä ja satamissa. Tavoitteena on vähentää puhtaiden polttoaineiden käytön markkinaesteitä ja lisätä päästöttömien teknologioiden käyttöönottoa. Asetuksessa määritellään enimmäisraja Euroopan satamissa käyvissä aluksissa käytettävän energian kasvihuonekaasupitoisuudelle.

Euroopan satamien kattojärjestö ESPO suhtautuu aloitteeseen lähtökohtaisesti myönteisesti mutta peräänkuuluttaa mm. selkeitä tavoitteita ja teknologianeutraalia lähestymistapaa, joka mahdollistaa innovaatiot osana monipolttoainetulevaisuutta. Pelkona on myös meriliikenteen siirtyminen EU:n ulkopuolella sijaitseviin lähisatamiin.

Hiilitullit

Hiilitullit olisivat kokonaan uusi EU:n ilmastopolitiikan työkalu. Tavoitteena on estää hiilivuotoja eli sitä, että tuotantoa siirtyy löysemmän sääntelyn maihin EU:n ulkopuolelle. Hiilitullien avulla EU saisi kerättyä myös omia varoja, joilla voitaisiin lyhentää jäsenvaltioiden elpymisen rahoittamiseen otettua velkaa.

Aluksi hiilitullit koskisivat vain tiettyjen tuotteiden, kuten teräksen, alumiinin, sementin, lannoitteiden ja sähkön, tuontia EU:n ulkopuolelta. Hiilitullien käyttöönotto alkaisi vuonna 2026. Kysymysmerkkeinä kuitenkin on, miten hiilitullit sopivat maailmankaupan pelisääntöihin. Suomen kannalta kysymyksiä herättää mm. Venäjältä tuotavan sähkön hinnan mahdollinen kallistuminen.

Energiaverotus

Energiaverouudistus poistaisi vanhanaikaiset verovapaudet lento- ja meriliikenteen polttoaineilta sekä muita fossiilisten polttoaineiden kannustimia. Tämä tukee siirtymää puhtaampiin polttoaineisiin ja liikennemuotoihin, kuten junaliikenteeseen.

Lisäksi komissio esittää lämmitys- ja tieliikennepolttoaineiden minimiveron linjaamista EU:n ilmasto- ja ympäristölainsäädännön tasolle. Lentoliikenteen kerosiinille aiotaan asettaa minimivero vuoteen 2030 mennessä.

Maankäyttö ja metsäsektori (LULUCF)

Suomen mediassa paljon keskustelua herättäneessä maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsäsektoria koskevassa asetuksessa asetetaan luonnollisten nielujen aikaansaamia hiilipoistumia koskeva EU:n kokonaistavoite. Uusi EU-tason tavoite on 310 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjen poistuma vuodessa vuoteen 2030 mennessä. EU:n hiilinielut ovat tällä hetkellä 260 miljoonaa CO2-tonnia vuodessa.

Jäsenvaltioille esitetään myös uusia omia tavoitteita. Suomelle esitetty tavoite on 17,7 miljoonan CO2-tonnin poistuma, mikä on itse asiassa pienempi kuin viime vuosien hiilinielut (vrt. esim. vuonna 2019 25,6 milj. tonnia CO2 ekv ja vuoden 2020 tavoite 19 milj. tonnia CO2 ekv). Eli Suomen osalta muutos alustavasti laskisi velvoitettamme.

Tavoitteena on saada maankäyttö ja maatalous kokonaan ilmastoneutraaliksi vuoteen 2035 mennessä.

Uusi sosiaalista kestävyyttä tukeva rahasto

Tiukemmat toimet ja rajoitukset tulevat nostamaan polttoaineiden hintoja ja vaatimaan energiainvestointeja. Jotta heikoimmassa asemassa olevat eivät kärsisi kohtuuttomasti, komissio ehdottaa uutta sosiaalista ilmastorahastoa tukemaan heikoimmassa asemassa olevia kotitalouksia, pienyrityksiä ja liikenteen käyttäjiä. Rahaston budjetti tulisi osittain EU:n päästökaupasta. Komission arvion mukaan EU:n monivuotisesta budjetista voitaisiin ohjata noin 72 miljardia euroa rahastoon vuosina 2025-2032. Ehdotuksena on kerätä samansuuruinen summa myös jäsenvaltioilta, joten uuden rahaston kokonaissuuruus olisi noin 144 miljardia euroa.

Suomen ministereiden ensimmäiset kommentit rahastosta olivat varauksellisia, sillä päästökaupasta saatavia omia varoja tulee suunnata myös elpymispakettia varten otetun lainan takaisinmaksuun.

Seuraavaksi

Lakipaketti menee seuraavaksi jäsenvaltioiden ja parlamentin käsittelyyn. Lopullisia päätöksiä voidaan odottaa aikaisintaan parin vuoden päästä. Nyt julkaistun paketin lisäksi komissio tulee vielä tämän vuoden aikana esittämään rakennusten energiatehokkuusdirektiivin päivitystä Fit for 55 -tavoitteiden mukaisesti.

On tärkeää, että kaupungit ja kunnat voivat olla mukana lainsäädännön muotoilemisessa. Nyt kannattaa siis tutustua tarkasti ehdotuksiin ja analysoida vaikutuksia eri sektoreille. Toivottavaa on, että kunnianhimon taso pidetään korkealla lakipakettia hiottaessa.

Lue lisää:

Euroopan komission tiedote 14.7.2021

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttaminen ja asiakirjat