EU-hankkeet tutuiksi -juttusarjassa on vuorossa ResQU2-hanke, jota koordinoi Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus. Hankkeen suomalaisia kumppaneita ovat Rajavartiolaitos ja Varsinais-Suomen pelastuslaitos. ResQU2 on projektialustahanke, jonka tavoitteena on vahvistaa neljän pelastusalan hankkeen tuloksia meri- ja satamaturvallisuuden sekä Itämeren maiden pelastustoimintayhteistyön parantamiseksi.

Tietoja hankkeesta:

  • Hankkeen nimi: Enhancing durability of learning experiences gained in ChemSAR, HAZARD, DiveSmart Baltic and Mirg-Ex projects on guidelines, operational plans and procedures, and exercises related to incidents at sea and in ports (ResQU2)
  • Rahoitusohjelma: Interreg Baltic Sea Region
  • Toteutusaika: 10/2018 - 3/2021
  • Budjetti: 1 000 000 €
  • Lisätietoa hankkeen omilta nettisivuilta ja Interreg-ohjelman sivuilta.

Itämeri on kuljetusten valtaväylä, jossa kulkee entistä enemmän sekä ihmisiä että tavaraa, mikä lisää mahdollisten merionnettomuuksien riskiä. Merionnettomuuden sattuessa se koskettaisi lähes aina useamman Itämeren alueen pelastusviranomaisia. Itämeren maat ovat pieniä, ja suuronnettomuuden sattuessa yhden maan resurssit eivät välttämättä riitä pelastustoimintaan. Tällöin pelastajien ja viranomaisten kyky toimia yhdessä yhteisillä pelisäännöillä on ensiarvoisen tärkeää.

ResQU2-hankkeen tarkoituksena oli parantaa merenkulun ja satamien turvallisuutta ja pelastustoimintaa tuomalla neljän pelastusalan hankkeen tulokset pelastajien, viranomaisten ja muiden päättäjien tietoon. Tavanomaisesta poiketen ResQU2 ei ollut yksi hanke vaan useamman hankkeen muodostama hankealusta. Hankealustat ovat Interreg Baltic Sea Region -ohjelman rahoitustyökalu, jolla lisätään aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulosten vaikuttavuutta ja kestävyyttä. Kaikilla ResQU2-projektialustaan valikoituneilla hankkeilla oli ollut yhteinen intressi: lisätä turvallisuutta niin merellä kuin satamissa. Hankkeen aktiviteetit päättyivät maaliskuussa 2021 ja loppuraportin teko on parhaillaan käynnissä.

ResQU2-hankkeeseen osallistui kumppaneita Interreg Baltic Sea Region -ohjelman lippulaivahankkeista ChemSARista, HAZARDista ja DiveSMART Balticista sekä DG ECHOn rahoittamasta MIRG-EX-hankkeesta. Kokonaisuudessaan hankekonsortioon kuului 10 kumppania kahdeksasta maasta: Suomen lisäksi Ruotsista, Virosta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta, Saksasta ja Alankomaista. Osallistuvat hankkeet olivat tehneet työtä pelastusvalmiuden eteen muun muassa luomalla toimintaohjeita merionnettomuuksiin ja merenalaiseen pelastukseen, kehittämällä Itämeren satamien turvallisuuskäytäntöjä, tehostamalla viestintää onnettomuustilanteissa sekä pilotoimalla näitä ratkaisuja useissa harjoituksissa.

"Kaikissa ResQU2:n perushankkeissa oli tehty valtavasti hyviä avaintoja ja ratkaisuja, mutta minkään hankkeen partneriorganisaatiot eivät olleet koko Itämeren alueen kattavia. Kun tälläinen rahoitustyökalu perushankkeiden tulosten vahvistamiseen ja tehokkaampaan hyödyntämiseen avautui, oli luonnollista tiivistää yhteistyötä ja hakea rahoitusta", hankealustan koordinaattori Kirsi Laitio kertoo.

ResQU2-hankkeen partnerit löytyivät perushankkeiden kumppanuuksien kautta. Partnereiden välillä oli ollut läheistä yhteistyötä jo ennen kuin hankealustaa alettiin suunnitella. Hankkeista ChemSAR, DiveSMART Baltic ja HAZARD olivat päässeet läpi samassa haussa, ja ohjelman sihteeristö ehdotti hankkeille yhteistyötä osittain samojen kohderyhmien vuoksi. Hankkeiden ollessa käynnissä partnerit vierailivat toistensa työpajoissa kuulemassa toiminnasta ja osallistuivat tarkkailijoina toistensa pelastusharjoituksiin. Osa perushankkeiden partnereistakin oli yhteisiä, sillä esimerkiksi DiveSMART Balticin koordinaattori oli ChemSARin partnerina.

Hankkeen toteuttaminen

ResQU2-hankkeen pääaktiviteetti oli tiedon ja kokemusten levittäminen Itämeren ja Pohjanmeren alueilla erilaisissa seminaareissa, työpajoissa ja keskustelutapahtumissa. Hankkeella oli kymmeniä omia tilaisuuksia, joiden lisäksi partneriorganisaatiot järjestivät omia tapahtumiaan.

Yhteisillä meripelastusharjoituksilla oli tärkeä rooli hankkeissa kerätyn tiedon levittämisessä. Esimerkiksi ChemSARin harjoituksissa kehitettiin menettelytavat, miten toimitaan merionnettomuuksissa, joissa on mukana vaarallisia kemikaaleja. HAZARDin harjoituksissa varauduttiin ja harjoiteltiin satamaonnettomuuksien varalta. Harjoituksiin osallistui pelastustoimijoita myös hankkeen ulkopuolisista maista. Esimerkiksi ResQU2:n puitteissa Rajavartiolaitos isännöi arktisten alueiden rannikkovartiostoille suunnattua tapahtumaa, jossa ChemSARin kehittämät menettelyohjeet kemikaalionnettomuuksissa olivat esillä niin harjoituksessa kuin seminaarissakin.

Ennen koronaa ResQU2 järjesti useita seminaareja ja työpajoja mm. Puolassa, Latviassa ja Liettuassa, joissa kiinnostus hankkeen teemoja kohtaan oli suurta. ”Pandemian vuoksi joitakin suunniteltuja tilaisuuksia siirrettiin, mutta pienen totuttelun jälkeen työpajoja ja puhujatilaisuuksia järjestettiin webinaareina. Kaikesta huolimatta hanke kuitenkin sujui hyvin ja saimme tehtyä sen, mitä olimme luvanneet”, Laitio sanoo. Hankkeiden vaikuttavuudesta kertoo esimerkiksi se, että Viron poliisi- ja rajavartiolaitos päätti ottaa toiminnassaan ChemSAR-hankkeessa luodut toimintamallit käyttöön. Lisäksi Viron tavoitteena on kehittää omat MIRG-joukot (Maritime Incident Response Group), joiden roolissa Suomessa toimivat pintapelastamiseen erikoistuneet palomiehet Turussa ja Helsingissä. Viron pelastusalan toimijoita kävi asian tiimoilta Helsingissä tutustumassa toimintaan.

Laitio korostaa, että ResQU2-hankkeen tärkeänä sivutuotteena työpajoihin ja harjoituksiin osallistuvat pelastusalan toimijat oppivat tuntemaan toisensa ja naapurimaidensa tapoja. Eri mailla on erilaista meripelastukseen vaikuttavaa lainsäädäntöä, kalustoa ja tietotaitoa, jotka vaikuttavat maiden väliseen yhteistyöhön. Yhteisten harjoitusten kautta hyväksi koetut käytännöt leviävät ja maiden oma toiminta voi kehittyä naapureilta saatujen uusien ideoiden kautta. Pelastusvalmiuden ja turvallisuuden edelleen parantamiseksi ResQU2 perusti Itämeren alueelle kansainvälisen pelastusvalmiuden koordinaatioryhmän, jonka päämääränä on jakaa ja välittää tietoa eri maiden osaamisaloista ja resursseista sekä mahdollisesti järjestää yhteisiä harjoituksia. Kaikki ResQU2-hankkeen osallistujamaat, Alankomaat mukaan lukien, kokevat ryhmän työn tärkeäksi ja ovat mukana toiminnassa.

Kuva: Mariikka Whiteman

Miten hankealustan hakuprosessissa edettiin?

”Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksella on ollut ja on parhaillaankin koordinoitavana useita Interreg Baltic Sea Region -ohjelmasta rahoitettuja hankkeita. Itse olen aiemmin koordinoinut kolmea ohjelman hanketta ja ResQU2 on siis neljäs hankkeeni. Ohjelma tuntuu muutenkin kotoisalta, sillä olen työskennellyt sen sihteeristössä Rostockissa”, Laitio kertoo. Hankealustan suunnittelua helpotti se, että perushankkeiden kehittämät parhaat käytännöt olivat valmiina ja etenkin se, että yhteistyökumppanit olivat pääosin tutut. Partnereiden kanssa jäi suunniteltavaksi keinot, joilla eri hankkeiden opit saadaan levitettyä entistä laajemmalle ja otettua myös tehokkaammin käyttöön.

Laitiolle tärkein ohje hankehakemusten valmistelussa on "tunne partnerisi".

Laitio vinkkaa, että hakuprosessin aikana on aina hyvä olla yhteydessä rahoittajatahoon, sillä se usein selventää ja nopeuttaa asioita. Hankesuunnittelu kannattaa hänen mukaansa aloittaa hyvissä ajoin, usein jopa vuosi ennen hakuaikaa, ja sitouttaa ainakin keskeisimmät partnerit suunnitteluun kunnolla mukaan. Hankehaussa on myös tärkeää löytää yhteys, miten hankeidea yhdistyy rahoitusohjelman tavoitteisiin ja miksi sen tulisi saada rahoitusta juuri kyseisestä instrumentista.

ResQU2:n tapauksessa haku oli kaksivaiheinen, joten hyväksyntä hankkeelle tuli vasta vuosi hakemusprosessin aloittamisen jälkeen. Hankealustoja haettiin silloin ensimmäistä kertaa. Laitio arvioi, että ResQU2-hankkeen vahvuutena on ollut koko ajan se, että pelastusalan loppukäyttäjät ovat olleet hankkeissa partnereina. Sen vuoksi hankkeissa ei ole ollut liian tutkimuksellinen ote, eikä hanketta toisaalta ole toteutettu vain hallintoviranomaisten kesken. MKK ei jäänyt hankkeessa vain koordinaattorin rooliin vaan panosti myös sisällön kehittämiseen. Esimerkiksi HAZARD-hankkeessa oli erilaisia säännöstöihin liittyviä asioita, joiden arviointiin yliopisto osallistui.

Laitio arvioi, että hyvässä hankehakemuksessa esitellään selkeä ongelma tai pullonkaula ja perustellaan, miten hanke auttaa kyseisen ongelman ratkaisemisessa. ResQU2:n tapauksessa tarve oli pelastusalan kehittäminen ja yhteisten harjoitusten jatkuva ylläpitäminen. Yksi hyvä yhteisharjoitus ei riitä, sillä teknologia, menetelmät ja ohjeistukset kehittyvät koko ajan. Onnistuneessa hankehakemuksessa keskeisessä roolissa ovat myös sopivat hankepartnerit. ”Ollessani töissä Interreg Baltic Sea Region -toimistossa katsoin asiaa toiseltakin puolelta. Sieltä on jäänyt mieleen, että eri maissa tulee olla tasapuoliset partnerit, jotta niiden keskinäinen yhteistyö olisi hedelmällistä”, Laitio pohtii.

Laition mukaan sellaisia hankkeita kuin ChemSAR ja ResQU2 on erityisen hienoa vetää niiden selkeän ja tärkeän tavoitteen vuoksi: turvallisuuden ja pelastusvalmiuden parantaminen, mikä pohjimmiltaan tarkoittaa ihmishenkien pelastamista usein vaikeissakin olosuhteissa. Uusiin partnereihin tutustuminen ja yhteistyön syventäminen vanhojen partnereiden kanssa on myös tärkeä osa hanketyötä. ”Hankkeen loppukonferenssissa tuli erityisen selvästi esille tällaisten verkostojen arvo: on aina tehokkaampaa ja turvallisempaa toimia kentällä sellaisen tahon kanssa, jonka toimintamallit ja kapasiteetin tuntee”, Laitio sanoo. ”Toivottavasti seuraavassa hankkeessa päästään taas kasvokkain keskustelemaan.”

Asiasanat: