Varsinais-Suomen EU-rahoitusselvityksessä on huomioitu EU:n aluetukirahoitus (Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto), maaseuturahaston tuet, alueiden väliset yhteistyöohjelmat (ns. Interreg-ohjelmat) sekä suoraan Euroopan komissiolta haettavien ns. erillisohjelmien tuki. Selvityksessä ei huomioitu EU:n suoria maataloustukia.
Selvityksessä tarkasteltiin hankkeita, joissa varsinaissuomalainen toimija on mukana joko koordinaattorina tai hankepartnerina. Näin ollen selvityksessä eivät näy hankkeet, joiden rahoitusta ei ole kohdistettu suoraan varsinaissuomalaisille toimijoille, mutta jotka kuitenkin hyödyttävät aluetta. Hyvä esimerkki tällaisesta hankkeesta on Verkkojen Eurooppa -välineestä rahoitettu Turku–Helsinki-raideyhteys, jonka kehittämiseen liikenne- ja viestintäministeriölle myönnettiin yli 37 miljoonaa euroa rahoitusta vuonna 2020.
Eniten rahoitusta EU:n isoista ohjelmista
Suurin osa vuonna 2020 alkaneiden hankkeiden rahoituksesta tuli EU:n erillisohjelmista, erityisesti mm. kansainvälistä opiskelijavaihtoja rahoittavasta Erasmus+ -ohjelmasta sekä tutkimus- ja innovaatiotoimintaa rahoittavasta Horisontti 2020 -ohjelmasta.
Lukumäärällisesti eniten hankkeita rahoitettiin puolestaan maaseuturahastosta ja sen alaisista Leader-ohjelmista. Näiden hankkeiden osuus kokonaisrahoituksesta oli kuitenkin vain 14 %. Rahoituksen ja hankkeiden lukumäärän jakautuminen eri ohjelmissa noudatti aikaisempien vuosien kaavaa.
Toimijoiden keskimääräinen tuki oli 76 965 euroa hanketta kohden. Ohjelmien välillä on kuitenkin suurta vaihtelua. Esimerkiksi Horisontti 2020 -ohjelmassa hanketukien keskiarvo oli lähes 360 000 euroa, kun taas maaseuturahaston tukien keskiarvo oli noin 30 000 euroa.
Suurimpina tuensaajina korkeakoulut, myös yritykset saivat hyvin EU-rahoitusta
Eniten rahoitusta saivat korkeakoulut ja yritykset, joiden saama rahoitus oli lähes 70 % koko rahoituspotista. Eniten osallistumisia hankkeisiin oli puolestaan yrityksillä sekä yhdistyksillä ja säätiöillä. Yritys- ja yhdistystoimijat osallistuivat keskimäärin enemmän pieniin hankkeisiin ja korkeakoulut puolestaan enemmän suuriin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin. Julkisen sektorin hankkeiden rahoituksen ja hankkeiden lukumäärän suhde oli melko tasainen, noin viidesosa kaikista hankkeista.
Turun alueen korkeakoulut olivat vuoden 2020 suurimpien tuensaajien kärjessä. Eniten rahoitusta vuonna 2020 alkaneisiin hankkeisiin sai viimevuotiseen tapaan Turun yliopisto (4,0 milj. €; 24 hanketta). Toiseksi eniten rahoitusta sai Turun kaupunki (3,3 milj. €; 21 hanketta). Kolmannelle ja neljännelle sijalle ylsivät Åbo Akademi ja Turun ammattikorkeakoulu lähes samalla summalla. Lisäksi kymmenen suurimman tuensaajan joukossa on kaksi alueen yritystä.
Suurimmat tuensaajat vuonna 2020 alkaneissa hankkeissa:
Kymmenen suurimman rahoitussumman saaneen hankkeen joukossa oli viisi Horisontti 2020 -hanketta ja viisi Erasmus+ -hanketta. Suurimman hanketuen sai Turun kaupungin energiapositiivisia ja kestäviä kaupunkiratkaisuja kehittävä RESPONSE-hanke. Åbo Akademin Erasmus Mundus -maisteriohjelma EDISS, jossa koulutetaan osaajia datatieteissä ja ohjelmistotekniikassa, sai toiseksi suurimman potin. Kolmanneksi suurin hanke oli Turun kaupungin USER-CHI, jossa kehitetään sähkökäyttöisten kulkuneuvojen latauspalveluja ja edistetään kestävää liikkumista kaupungissa. Molemmissa Turun hankkeissa on mukana myös alueen yrityksiä sekä muita toimijoita.
Suurimmat vuonna 2020 alkaneet hankkeet:
EU-rahoitussaanto pysynyt suhteellisen tasaisena
Varsinais-Suomen EU-rahoitusselvityksiä on laadittu vuodesta 2016 alkaen ensin Varsinais-Suomen liiton ja sittemmin Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimiston toimesta. Nyt tehty selvitys on siis vuorossaan jo viides. Selvityksistä käy ilmi, että EU-rahoituksen määrä on vaihdellut eri vuosina jonkin verran, mutta keskimäärin EU-rahoitusta on tullut alueelle noin 30 miljoonaa euroa vuosittain. Huippuvuotena 2016 Varsinais-Suomeen tuli 37,9 miljoonaa euroa EU-rahoitusta. Vuoden 2020 osalta rahoitus laski hieman edellisvuodesta, jolloin EU-rahoitusta saatiin alueelle 27,8 miljoonaa euroa.
Vuosi 2020 oli EU:n 2014–2020-ohjelmakauden viimeinen, joten monissa ohjelmissa suurin osa rahoituksesta on jaettu jo aikaisempien vuosien hauissa. Merkittävä osa EU-rahoitteisista hankkeista on kuitenkin monivuotisia, joten rahaa virtaa tasaisesti jo aiempina vuosina alkaneista hankkeista. Vuonna 2020 alkaneiden hankkeiden osalta tulee kuitenkin ottaa huomioon myös Covid19 -pandemian vaikutukset. Esimerkiksi osa Erasmus+-liikkuvuushankkeiden toimista on jouduttu perumaan tai ne on toteutettu hybridimuotoisena, minkä vuoksi myönnettyjä tukia ei mitä todennäköisimmin tulla käyttämään kokonaan.
Rahoitusselvityksen on toteuttanut Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimiston kevään 2021 harjoittelija Jenna Rauhala. Selvitys on tehty avoimia tietokantoja hyödyntäen sekä sähköpostitiedusteluilla. Tarkastelluista rahoitusohjelmista tiedot on saatu lähes kaikista vuonna 2020 alkaneista hankkeista. Selvitys ei ole täysin kattava, mutta se antaa kuitenkin hyvän kuvan Varsinais-Suomen EU-hankerahoituksen kokoluokasta ja yleisimmistä teemoista.
Lisätietoja:
Saara Nuotio-Coulon
Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto
+32 498 103 271
saara.nuotio-coulon@turku.fi