EU-hankkeet tutuksi: Kuormitus kuriin Mannervedellä Leader-hankkeen avulla

Mannervesi on Uudenkaupungin ja Pyhämaan välissä sijaitseva matala ja suojaisa merenlahti, jossa veden vaihtuvuus on vähäistä. Mannervesi on luokiteltu tilaltaan tyydyttäväksi vuodesta 2013 lähtien. EU:n vesidirektiivin asettaman tavoitteen mukaan vesistöjen hyvä tila olisi pitänyt saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Tämä ei kuitenkaan ole monin paikoin toteutunut, minkä vuoksi tavoitteen saavuttamiselle on annettu lisäaikaa vuoteen 2027 asti.

Mannervedellä vesistön hyvä tila pyritään saavuttamaan ravinnekuormitusta vähentämällä. Lahdella on havaittu rehevöitymisen merkkejä muun muassa runsaina sinileväkukintoina, veden laadun samentumisena ja vesikasvien määrän lisääntymisenä. Ravinnekuormituksen lähteitä ovat alueen maa- ja metsätalous, maaperän huuhtoutuminen sekä haja-asutus. Vesistöön laskevat joet ja ojat tuovat mukanaan ravinteita ja maa-ainesta, mikä lisää Mannerveden ravinnekuormitusta.

Puhdas Mannervesi ry perustettiin toukokuussa 2019, kun alueen asukkaat ja mökkiläiset huomasivat, että Mannerveden laatu on heikentynyt. Viereiseen Pyhärannan kuntaan oli laadittu muutamia vuosia aikaisemmin yleissuunnitelma, jossa oli huomioitu luonnon monimuotoisuus ja esitetty mahdollisia kosteikko- ja suojavyöhykepaikkoja. ”Idea Kuormitus kuriin -hankkeeseen syntyi Pyhärannan yleissuunnitelman pohjalta, kun siinä esitettyjä kosteikkopaikkoja alettiin suunnitella. Siitä lähti ajatus, että Pyhämaan puolellekin laadittaisiin vastaava yleissuunnitelma”, hankkeen koordinaattori Evastiina Koskinen kertoo.

Hankkeen toteuttaminen

Kuormitus kuriin -hankkeen aluksi haluttiin selvittää Mannerveteen kohdistuvan ravinnekuormituksen määrää ja lähteitä. Turun AMK:n vesitekniikan tutkimusryhmän laatima kuormitusselvitys valmistui loppuvuodesta 2020, ja siitä selvisi, että maataloudesta ja erityisesti peltoviljelystä syntyy eniten ravinnekuormitusta. Puhdas Mannervesi ry päätti aloittaa vesinäytteiden ottamisen Mannervedestä ja suurimmista vesistöön laskevista ojista kolmesti vuodessa. Säännöllisten vesinäytteiden avulla yhdistys saa ajantasaista tietoa Mannerveden vedenlaadusta ja voi tarkkailla laadun vaihtelua sekä analysoida siihen mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä. Ensimmäiset vesinäytteet otettiin kesän 2020 lopulla.

Kuormitusselvityksen ohella hankkeen puitteissa laadittiin Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalveluiden toimesta Mannerveden Pyhämaan puoleiselle valuma-alueelle yleissuunnitelma ja linnustoselvitys. Lisäksi hankkeessa aloitettiin alkukesällä 2021 rakentaa Valkamanlahdelle kahta kosteikkoa, joiden vaikutusta Mannerveden vedenlaatuun seurataan tulevaisuudessa. Kosteikot hidastavat veden virtausta, jolloin vesistöä rehevöittävät ravinteet ja kuormittava maa-aines saavat aikaa laskeutua kosteikon pohjaan ja imeytyä kasvillisuuteen. Paikalliset maanomistajat ovat olleet aktiivisia kosteikkojen rakentamisessa. ”Ensin piti rakentaa vaan yksi kosteikko, mutta kun tieto hankkeesta tavoitti naapurimaanomistajan, niin hänkin halusi osallistua ja ehdotti itse, että rakennettaisiin kosteikko myös hänen mailleen”, Koskinen kertoo. Kosteikkojen valmistuttua niiden yhteyteen laaditaan infotaulut, joissa kerrotaan yleisesti kosteikoista ja niiden hyödyistä vesistöille ja luonnon monimuotoisuudelle.

Koskinen kertoo, että tähän mennessä Kuormitus kuriin -hankkeessa on edetty hankesuunnitelman mukaisesti. Vallitseva koronavirustilannekaan ei ole olennaisesti vaikuttanut hankkeen etenemiseen, vaikka se on saattanut karsia jonkin verran näkyvyyttä ja osallistujia. Kosteikot ja niiden yhteyteen sijoitettavat infotaulut valmistuvat vuoden 2021 aikana. Loppuvuodesta saadaan myös ensimmäiset vesinäytteet kosteikkojen rakentamisen jälkeen, ja niiden perusteella voidaan analysoida, onko kosteikoilla ollut vaikutusta vedenlaatuun. ”Tällainen vesistökunnostus on pitkäjänteistä työtä, ja tehdyt toimenpiteet tulevat näkymään vasta aika pitkänkin ajan kuluttua”, Koskinen pohtii.

Koskinen kertoo, että erityisen hienoa hankkeessa on ollut nähdä, miten paikalliset ovat ottaneet vesiensuojelun omiin käsiinsä. Ajatus Puhdas Mannervesi -yhdistyksestä ja vesiensuojeluhankkeesta syntyi paikallisten asukkaiden ja mökkiläisten omasta tahdosta suojella ja kunnostaa lähivesistöä. ”Mannerveden vesistön tilalla on myös merkittävä vaikutus koko alueen vetovoimaisuuteen, virkistysarvoihin ja jopa matkailumahdollisuuksiin. Kun saadaan turvattua vesistön säilyminen, niin se on paikallisesti todella merkittävä viihtyvyystekijä”, Koskinen sanoo.