Tietoja hankkeesta:
- Hankkeen nimi: MATKA – Maahanmuuttajien tiet työelämään, koulutukseen ja ammattiin
- Toteuttajat: Salon kaupunki (koordinaattori) ja Salon seudun koulutuskuntayhtymä
- Rahoitusohjelma: Euroopan sosiaalirahasto ESR
- Toteutusaika: 1.1.2020 – 30.6.2022
- Budjetti: Kokonaisbudjetti: 262 188 €, ESR-osuus: 196 641 €
MATKA-hankkeen tavoitteena on työttömien, työttömyysuhan alaisten sekä työvoiman ulkopuolisten maahanmuuttajien työllistymisen sekä koulutukseen pääsyn edistäminen. Salon kaupungin koordinoima ja Salon seudun koulutuskuntayhtymän kanssa yhteistyössä toteutettava hanke toimii pääasiassa Salon alueella, mutta siihen voidaan ottaa asiakkaita myös Somerolta, Marttilasta, Koski TI:sta sekä Paimiosta. Hanketta vetävät projektipäällikkö Nina Miido, hankekoordinaattori Kaisa Järvinen sekä ohjaaja Riika Ylikoski.
MATKA-hanketta edelsi samojen toimijoiden toteuttama, myöskin ESR:sta rahoitettu KOTOTAKUU-hanke, jonka kohderyhmänä olivat maahanmuuttajaopiskelijat. Hankkeen aikana ilmeni tukitarve myös niille maahanmuuttajille, jotka ovat siirtymässä työelämään. Monilta puuttuu tärkeää informaatiota koulutusmahdollisuuksista tai työelämän käytännön asioista, kuten vaikkapa eläkkeen kertymisestä. Näitä tarpeita vastaamaan syntyi MATKA-hanke.
Tarvelähtöistä tukea maahanmuuttajille
MATKA-hankkeessa on kaksi erityiskohderyhmää:
- Osa-aikaista ja/tai pimeää työtä tekevät kouluttamattomat miehet. Pyrkimyksenä on tarjota selkeää informaatiota työelämästä ja koulutusmahdollisuuksista sekä mahdollisuuksia kielten oppimiseen.
- Kotona olevat naiset. Tavoitteena on selvittää keinoja työelämän ja palveluiden ulkopuolella olevien naisten tavoittamiseen sekä heidän osallistamisensa matalan kynnyksen toimintaan.
Projektipäällikkö Nina Miido kertoo hankkeen toiminnan olevan tarvelähtöistä. Hanke on muun muassa auttanut erilaisten ongelmatilanteiden kanssa sekä tarjonnut lisäkoulutusta ja tulkkausta esimerkiksi hygieniapassin suorittamiseen. Hankkeessa on myös laadittu työnantajille suunnattu esite, jossa tehdään tutuksi termejä kuten palkkatuki, kuntouttava työtoiminta, oppisopimus ja työkokeilu, jotta työnantajat olisivat mahdollisimman hyvin tietoisia erilaisista palkkauksen tuista sekä harjoittelujen muodoista. Osa hankkeen jo toteutetuista toimista on jäänyt myös pysyväksi käytännöksi: esimerkiksi ensimmäiselle erityiskohderyhmälle jo kahdesti järjestetty kielikoulutus on nyt lisätty Edusalon pysyvään valikoimaan.
Kotona olevia naisia on yleisesti ottaen vaikeampi tavoittaa ja tuoda palveluiden piiriin. MATKA-hankkeessa tavoittamisen apuna on käytetty mm. paikallisia kouluja. Toimia on kuitenkin jouduttu sopeuttamaan koronapandemian aiheuttamiin muutoksiin. Uudet tapahtumat, kuten esimerkiksi lähiluontoon tehdyt retket, ovat olleet Miidon mukaan hyvin onnistuneita.
Pandemian haasteiden selättäminen - MATKA jatkuu
MATKA-hanke käynnistyi vuoden 2020 alussa. Koronapandemia muutti kuitenkin alkuperäisiä suunnitelmia monilta osin, ja useita tapahtumia ja toimintoja jouduttiin muokkaamaan, mikä vaikutti hankkeen aikatauluun. Vuoden 2021 syksyllä tehtiinkin muutoshakemus, joka hyväksyttiin hiljattain. Pandemian aiheuttamista haasteista huolimatta hanke on kuitenkin sujunut hyvin, ja menetettyä aikaa on onnistuttu Miidon mukaan kuromaan kiinni.
MATKA-hanketta on jäljellä vielä noin puoli vuotta, ja useita toimia on vielä tulossa. Lähiaikoina toteutetaan kielivarantokartoitus, jossa kartoitetaan maahanmuuttajien kielitaitoa. Kielellinen osaaminen jää valitettavan usein pimentoon, sillä monilla ei ole kielitaidostaan virallisia todistuksia. Osaamisen tunnistaminen on kuitenkin tärkeää, ja erityisesti kielitaidon tunnistamisesta on hyötyä. Lisäksi valmisteilla on työelämän selkokielinen esite, jonka kohderyhmänä on työssäkäyvät maahanmuuttajat. Esitteessä kerrotaan suomalaisesta työelämästä, kuten siitä, miten eläke toimii ja miksi pimeän työn tekeminen ei kannata.
Myös kunnan palkkatuella työllistetyille on valmisteilla valmennuskokonaisuus, jonka järjestäjänä toimii kansalaisopisto. Työntekijöitä voidaan ohjata valmennukseen, jos heillä on tarvetta avulle esimerkiksi digitaitojen tai työtermistön kanssa tai he kaipaavat lisää tietoa työelämään liittyvissä kysymyksissä. Ammattiopiston puolella puolestaan käynnistetään yhteistyössä Väylä-hankkeen kanssa virtuaalisia tutustumiskäyntejä työpaikkoihin.
Naisten kohderyhmälle järjestettiin juuri naisten olohuoneen ensimmäinen tapaaminen. Tarkoitus on tuoda naisia yhteen ja järjestää heille matalan kynnyksen kokoontumispaikka, jossa esimerkiksi keskustellaan ja kokataan yhdessä. Lisäksi paikallisen koulun kanssa tullaan järjestämään tapahtuma, joka auttaisi tavoittamaan laajemmin kotona olevia naisia.
Vinkkejä ESR-hankkeen toteuttamiseen
Salossa on käytetty ESR-rahoitusta myös muissa hankkeissa. Tälläkin hetkellä on käynnissä toinen ESR-rahoitusta saanut Vast vastensa -hanke, joka pyrkii lisäämään romanien yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja hyvinvointia. Aiemmasta kokemuksesta Euroopan sosiaalirahaston hakuprosessista olikin Nina Miidon mukaan rahoitusta hakiessa hyötyä.
Yleisenä neuvona Miido suosittelee varaamaan runsaasti aikaa hakemuksen suunnittelemiseen. Myös EURA-järjestelmään kannattaa tutustua ajan kanssa, mikäli se ei ole ennestään tuttu.
MATKA sai ensimmäisestä hausta kielteisen päätöksen, mutta saadun palautteen perusteella hakemusta hiottiin ja seuraavassa haussa se hyväksyttiin. Hylätystä hakemuksesta ei siis Miidon mukaan kannata lannistua, vaan palautteen perusteella kannattaa kehittää konseptia ja yrittää uudelleen. Aktiivinen yhteys rahoitusedustajan kanssa onkin keskeistä.
Myös eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä on ollut Nina Miidon mukaan tärkeä rooli hankkeen toteuttamisessa, ja sitä on tehty esimerkiksi työllisyyspalveluiden, koulutuslaitosten, paikallisten yritysten ja muiden hankkeiden, kuten esimerkiksi Väylä-hankkeen kanssa. Näin on saatu mukaan eri alojen osaamista ja asiantuntijuutta. Yhteistyötä kannattaakin Miidon mukaan hankkeita tehdessä vaalia!