EU-hankkeet tutuiksi: Healthy Boost edistää kaupunkilaisten hyvinvointia monialaisen yhteistyön avulla

Kaupunkilaisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät haasteet ovat olleet kasvussa jo pidemmän aikaa, eikä koronapandemia ole suinkaan edesauttanut tilannetta. Hyvinvointiin liittyvät haasteet jäävät kuitenkin usein liian vähäiselle huomiolle tai niitä käsitellään helposti omissa ”siiloissaan”. Asukkaiden haasteet ovat usein moninaisia ja toisiinsa linkittyneitä, jolloin niihin vastaaminen vaatii kaupungeilta uudenlaista, entistä kattavampaa ja yhteistyöhön perustuvaa lähestymistapaa.

Healthy Boost -hanke etsii vastauksia näihin ongelmiin. Se pyrkii nostamaan paremmin esiin kaupunkilaisten hyvinvoinnin sekä edesauttamaan ylihallinnollista yhteistyötä eri toimijoiden ja sektorien välillä kokonaisvaltaisen terveyden kehittämiseksi. Hankkeessa on mukana 4 akateemisia instituutiota, lääninvaltuusto ja yhdeksän pilottikaupunkia, joista yksi on hankekoordinaattorina toimiva Turku. Haastattelimme hankekoordinaattorina toimivaa Adham Maharramlia hankkeen tuotoksista.

Lähtökohtana työkalut yhteistyön kehittämisen tueksi

Pilottikaupunkien lisäksi hankkeessa oli mukana akateemisia instituutiota, jotka kehittivät työkaluja hallinnonalojen välisen, monialaisen yhteistyön toteuttamisen tueksi.

Yksi työkaluista on hankkeen aikana suunniteltu malli monialaisen yhteistyön luomiseksi, jota kaupungit testasivat omissa pilottihankkeissaan. Mallissa on viisi eri monialaisen yhteistyön prosessin osa-aluetta, (motivaatio, riskien tunnistaminen, johtajuus, viestintä, koordinointi) sekä neljä vaihetta (suunnittelu, kartoitus, arviointi, toteutus), joiden läpi projektit kulkevat. Turun kaupungin pilottihankkeessa erityisen hyödylliseksi koettiin motivaation ja kommunikaation kategoriat.

Pilottien aikana mallia arvioitiin kolmeen otteeseen ja sitä muokattiin vastaamaan paremmin kohdattuihin haasteisiin ja tarpeisiin. Hankkeen aikana malli kehittyi pdf-dokumentista visuaaliseksi nettioppaaksi, jossa voi esimerkiksi kirjata omia muistiinpanoja eri vaiheisiin. Oppaaseen on myös lisätty hankkeen pilottien pohjalta malliesimerkkejä eri osien käytäntöönpanosta.

Mallin käyttöönottamisen ensimmäinen vaihe on itsearviointi, joka osoittautui kaupungeille erityisen hyödylliseksi. Metropolian ammattikorkeakoulu kehitti tätä varten virtuaalisen itsearviointityökalun, joka voi arviota kaupungin tai muu organisaation monialaisen yhteistyökykyä. 

Liettuan terveystieteiden yliopisto (Lithuanian University of Health Sciences) kehitti puolestaan pelinkaltaisen harjoitussimulaation, jossa voi harjoitella mallin käyttämistä erilaisissa tilanteissa. Lisäksi hankkeen työpajoista saaduista kokemuksista on tehty erillinen raportti helpottamaan mallin käyttöönottoa muissa kaupungeissa. Raportissa on kattavasti eritelty testattujen yhteistyön muotojen etuja ja haittoja.

Muiden kaupunkien kokemuksista oppiminen voi säästää paljon aikaa. Hankkeen loppuvaiheessa julkaistiinkin ”Success and failures” -opas, jossa kerrotaan hankkeen pilottien onnistumisista ja haasteista. Opas on saatavilla myös suomeksi.

Hankkeen lopputuloksena Turun kaupunki kehitti ja julkaisi yhteistyössä muiden kumppanien kanssa Itämeren alueen toimintapoliittiset suositukset monialaisesta kaupunkipolitiikasta. Suositukset ovat pian saatavilla suomeksi ja ruotsiksi.

Vaaleanpunaiset penkit kannustavat keskustelemaan Turussa

Vaaleanpunainen penkki kannustaa kohtaamisiin Turussa, kuva: Adham Maharramli

Turun pilottihankkeessa toteutettiin useita erilaisia toimia ylihallinnollisen yhteistyön ja asukkaiden hyvinvoinnin parantamiseksi. Koronapandemian myötä suunnitelmiin tuli muutoksia, mutta hankkeen aikana kehittyi myös kokonaan uusia konsepteja.

Yksi Turun tavoitteista oli yksinäisyyden vähentäminen. Verkossa järjestetyn työryhmän idean pohjalta kaupunkiin sijoitettiin vaaleanpunaisia penkkejä varustettuna tekstillä, jossa kannustetaan asukkaita kohtaamaan sekä keskustelemaan toistensa kanssa. Nyt talvella penkit löytää ostoskeskus Skanssista.

Hyvinvointia laaja-alaisesti käsittelevällä Valoa Turkuun -videokampanjalla puolestaan pyrittiin kohentamaan mielialaa ja motivoimaan asukkaita pandemian aikana. Myös lapsille ja nuorille järjestettiin tilaisuuksia, joissa heillä oli mahdollisuus antaa palautetta harrastusmahdollisuuksista sekä muista heitä koskevista palveluista. Maharramlin mukaan nuoret vastasivat tehtävään ja ideoivat innokkaasti.

Kaupunkilaisia pyrittiin myös osallistamaan kattavammin terveyteen ja hyvinvointiin liittyvään päätöksentekoon paremman viestinnän avulla. Tavoitetta toteutettiin suoran asukasviestinnän kautta, sekä tekemällä yhteistyötä asukkaiden ja kansalaisjärjestöjen kanssa.

Koronapandemia sotki osittain hankkeen suunnitelmia tapaamisten tai kasvokkain järjestettävien tapahtumien järjestämisen hankaloiduttua. Tämän vuoksi kaikissa pilottihankkeissa luotiin jonkinlainen virtuaalinen ulottuvuus. Turussa kehitettiin työntekijöille suunnattu, pian julkaistava interaktiivinen peli, joka pyrkii helpottamaan ylihallinnollisen yhteistyön rakentamista sekä lisäämään kommunikaatiota.

Vertaiskaupungit tuomassa uudenlaista näkökulmaa

Hankkeessa osoitettiin kaikille osapuolille vertaiskaupunkeja, joiden kanssa keskusteltiin hankkeen etenemisestä, kohdatuista haasteista sekä hyviksi koetuista ratkaisuista. Turun vertaiskaupunkeina toimivat venäläiset Cherepovets ja Pskov. Koronapandemian vuoksi yhteydenpito tapahtui virtuaalisesti, mutta yhteistyö jatkui kaikesta huolimatta aktiivisena. Maharramlin mukaan muiden kaupunkien erilaisesta osaamisesta oppiminen sekä uudenlaiset näkökulmat yhteisiin haasteisiin ovat hankkeen ehdottomia hyötyjä.