Komissio julkaisi 14.12. uuden liikennepaketin, jonka tavoitteena on entistä kestävämpi ja puhtaampi liikennejärjestelmä. Paketti sisältää kaikkiaan neljä ehdotusta, joista keskeisin on Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskeva TEN-T-asetusehdotus. Se määrittelee mm. tunnin junan aseman suhteessa muihin eurooppalaisiin liikennehankkeisiin. Paketti sisältää myös tiedonannon EU:n uudesta kaupunkiliikenteen kehyksestä.

Liikennesektori tuottaa tällä hetkellä yli 25 % EU:n kasvihuonepäästöistä, ja suunta on kasvava. Green Deal -strategian yhtenä keskeisenä tavoitteena onkin vähentää liikenteen kasvihuonepäästöjä 90 %:lla vuoteen 2050 mennessä. Vuosi sitten joulukuussa komissio julkaisi kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategian, jossa määritellään toimintasuunnitelma tavoitteisiin pääsemiseksi. Nyt julkaistu liikennepaketti on siis järjestyksessään toinen liikennealan toimenpidekokonaisuus.

Komission tavoitteena on siirtää entistä suurempi osa matkustaja- ja tavaraliikenteestä rautateille ja sisävesille sekä lisätä puhtaampaa autoliikennettä tukemalla vaihtoehtoisen tankkausinfrastruktuurin ja uuden digitaaliteknologian käyttöönottoa. Kaupunkien rooliin eri liikennemuotojen risteyspisteenä kiinnitetään enemmän huomiota, kestävään kaupunkiliikenteeseen panostetaan enemmän ja pyritään sujuvoittamaan vaihtoja eri liikennevälineiden välillä.

Paketti sisältää kaikkiaan neljä ehdotusta:

TEN-T-asetusehdotus: tunnin juna hyvin kartoilla

Euroopan laajuinen liikenneverkko (TEN-T) on koko EU:n kattava rautatie-, sisävesi-, meriliikenne- ja maantieverkosto. TEN-T-lainsäädäntö määrittelee Euroopan keskeisimmät liikennekäytävät, liikenneinfralle asetetut vaatimukset ja se myös suuntaa Verkkojen Eurooppa -välineen (Connecting Europe Facility, CEF) rahoitusta prioriteettikohteisiin kestävämmän liikenteen hyväksi.

Komission uudessa esityksessä TEN-T-verkko koostuisi jatkossa kolmesta tasosta: ydinverkko, laajennettu ydinverkko (uusi välitavoite) ja kattava verkko, jotka tulisi saada valmiiksi vastaavasti 2030, 2040 ja 2050 mennessä. Komissio haluaisi myös, että matkustajajunat kulkisivat TEN-T-rataverkon pääosuuksilla vähintään 160 km/h nopeudella vuoteen 2040 mennessä.

Turun ja Helsingin välinen osuus kuuluu ns. Skandinavia–Välimeri-käytävälle ja se on pitkään ollut korkeimman prioriteettitason yhteys. Tunnin junan kannalta uutta asetusehdotuksessa on se, että Salon ja Espoon välinen oikorataosuus on ensimmäistä kertaa selkeästi merkitty TEN-T-karttoihin ja sen tavoitevuodeksi on asetettu 2040. Turku–Salo-osuuden ja Espoon kaupunkiradan osalta tavoitevuosi on 2030. Tunnin junan suunnitteluun on viime vuosina saatu yhteensä lähes 44 milj. euroa CEF-rahoitusta. Lisäksi valtio ja muut toimijat hakevat Turku–Kupittaa-kaksoisraiteen ja Turun ratapihan rakentamiseen yli 25 milj. euroa tammikuussa sulkeutuvasta CEF-hausta (LVM:n 16.12. tiedote).

Turun ja Naantalin satamat sekä Turun lentokenttä kuuluvat edelleen ydinverkkoon, samoin Turku on keskeinen liikenteen solmukohta (urban node).

Seuraavaksi asetusehdotus lähtee lainsäädäntökierrokselle parlamentin ja neuvoston käsittelyyn. Komission tavoitteena on saada lainsäädäntö valmiiksi vuoteen 2023 mennessä.

Puhtaampi, vihreämpi ja helpompi kaupunkiliikenne

Kaupunkien merkitys eurooppalaisessa liikennepolitiikassa korostuu komission liikennepaketissa, niin TEN-T-asetusehdotuksessa kuin uusissa kaupunkiliikenteen kehyksissä.

TEN-T-ehdotuksessa komissio painottaa entistä enemmän eri liikennemuotojen yhteensopivuutta ja matkaketjujen sujuvuutta. Kaupunkisolmukohdat (urban nodes) ovat tässä suhteessa keskeisessä asemassa, ja ne pyritään sovittamaan entistä paremmin yhteen TEN-T-verkkojen kanssa erityisesti matkustaja- ja rahtiliikenteen keskusten osalta. Kaikki yli 100.000 asukkaan kaupungit saavat kaupunkisolmukohtastatuksen, minkä seurauksena niiden lukumäärä kasvaa reippaasti: uudessa esityksessä on 424 nodea entisen 88 sijaan. Suomessa listalle nousee Turun ja Helsingin rinnalle uusina Tampere, Oulu, Jyväskylä, Kuopio ja Lahti.

Uusi status edellyttää kaupungeilta myös toimia puhtaamman kaupunkiliikenteen toteuttamiseksi. Kaikkien nodejen tulee vuoteen 2025 mennessä laatia kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat (sustainable urban mobility plan, SUMP), joilla edistetään päästötöntä liikkumista sekä lisätään ja parannetaan julkista liikennettä ja jalankulku- ja pyöräilymahdollisuuksia. Nodet myös velvoitetaan keräämään liikennedataa, kehittämään eri liikennevälineitä yhdistäviä matkustajaliikenteen keskuksia ja vuoteen 2040 mennessä myös rahtikeskuksia.

Uusi kaupunkiliikenteen kehys sisältää puolestaan etenemissuunnitelman sekä luettelon toteutettavista toimista, joita komissio tulee toteuttamaan tulevina vuosina. Komissio haluaa tukea kestävämpää, turvallisempaa ja digitalisoidumpaa liikkuvuutta kaupungeissa. Pääpaino on julkisessa liikenteessä, jalankulussa ja pyöräilyssä. Muita keskeisiä kysymyksiä ovat kaupunkien ajoneuvokannan päästöttömät ratkaisut, mukaan lukien taksit ja kutsukyytipalvelut, kaupunkien tavarakuljetusten viimeinen osuus (ns. last mile), multimodaalisten matka- ja rahtikeskusten rakentaminen ja nykyaikaistaminen sekä uudet digitaaliset ratkaisut ja palvelut.

Mitä uutta komission tiedonanto sisältää?

  • EU-rahoitus: 359,3 miljoonaa euroa Horisontti Eurooppa -ohjelmasta vuosina 2021–2023 kaupunkimission tukemiseksi; SUMP-suunnitelmien ja rahoitusohjelmien välisiä yhteyksiä vahvistetaan. 
  • Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelma (SUMP): EU:n suositukset kansallisesta tukiohjelmasta SUMP-suunnitelmien käyttöönottamiseksi vuonna 2022; velvoite perustaa SUMP kaikissa kaupunkisolmupisteissä vuoteen 2025 mennessä
  • Kaupunkilogistiikka: kestävän kaupunkilogistiikan suunnitelma osaksi SUMP-konseptia
  • Ajoneuvojen pääsyn rajoittaminen kaupunkialueilla (Urban Vehicle Access Regulations, UVAR): vuonna 2022 käynnistetään uusi tutkimus digitaalisten ratkaisujen tunnistamiseksi, joilla voidaan lisätä UVAR-toimien (esim. vähäpäästövyöhykkeet, ajoneuvokohtaiset rajoitukset, läpiajokiellot) tehokkuutta ja käyttäjäystävällisyyttä
Asiasanat: