EU-hankkeet tutuiksi: HUPMOBILE edistää kestävää liikkumista Turun satama-alueella

Vuodenvaihteessa päättyneen Interreg Baltic Sea Region -rahoitteisen HUPMOBILE-hankkeen tavoitteena oli kehittää kokonaisvaltainen lähestymistapa kaupunkien kestävien liikkumismuotojen suunnitteluun, toimeenpanoon, optimointiin sekä hallintaan. Hankkeen vetäjänä toimi Aalto-yliopisto, jonka lisäksi hankkeessa oli mukana seitsemän muuta kumppania Suomesta, Latviasta, Saksasta, Ruotsista ja Virosta.

Turussa kiinnostus HUPMOBILE-hanketta kohtaan heräsi tarpeesta kehittää satama-alueen ja Linnaniemen liikennejärjestelyjä. Turun linnan kupeessa, kauniin saaristomaiseman ja Aura-joen yhteenliittymässä sijaitseva satama-alue on merkittävä osa Turkua niin historiallisesti, kulttuurillisesti kuin taloudellisestikin. Sekä paikallisten että turistien aktiivisessa käytössä oleva alue käy juuri nyt läpi suuria muutoksia, kun suunnitteilla on muun muassa uusi yhteisterminaali ja Historian ja tulevaisuuden museo. Laajamittaisten muutosten ohella aukeaa myös oiva mahdollisuus parantaa alueen liikennejärjestelyitä kestävällä tavalla. Projektin parissa työskentelevien Jenna Kaarelan ja Adham Maharramlin mukaan hanke alkoikin Turulle otolliseen aikaan.

HUPMOBILE on seitsemän partnerin yhteisponnistus

HUPMOBILE-hankkeessa oli mukana neljä Itämeren satamakaupunkia: Turku, Hampuri, Riika ja Tallinna. Kaupunkien liikennesuunnittelun ja toteutuksen tueksi luotiin työkalupakki, jonka avulla voidaan arvioida kestävien liikkumismuotojen vaikutuksia, löytää kehittämiskohteita ja potentiaalia sekä oppia muiden kaupunkien käytännöistä. Työkalujen kehittämisestä vastasivat pääasiassa hankkeessa mukana olleet korkeakoulut kaupunkien toimiessa kokeilualustoina.  

Aalto-yliopisto kehitti kaupunkien itsearviointia varten virtuaalisen työkalun, jonka avulla voidaan tunnistaa kehitystä kaipaavia alueita sekä tunnistamatonta potentiaalia valittujen kestävyyskysymysten osalta. Lisäksi Aalto-yliopisto kehitti interaktiivisen kartan, joka visualisoi Itämeren kaupunkien ja muiden eurooppalaisen kaupunkien parhaita satama-alueiden liikennejärjestelyjä. Parhaat käytännöt koottiin myös raporttiin, jossa esitellään tarkemmin kaupunkien satama-alueiden kestävän liikenteen kehitystä eri aihealueiden kautta. Aalto-yliopiston ja Riikan kaupungin yhteistuotoksena syntyi puolestaan osallistamisen työkalupakki, joka tukee kaupunkeja sidosryhmien osallistamisessa. Tulossa on vielä Tukholman kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun, KTH:n, kehittämä kehys, joka kerää yhteen kaupunkien kaikki interaktiiviset ratkaisut politiikkasuosituksineen.

Kuten niin monen hankkeen kohdalla, koronapandemia sotki myös HUPMOBILEn alkuperäisiä suunnitelmia. Kumppanikaupungeissa ehdittiin kuitenkin vierailla ennen pandemian alkua, minkä jälkeen hanketapaamiset pidettiin etänä. Virtuaaliseen malliin siirtyminen vaati sopeutumista, mutta hanke saatiin Maharramlin ja Kaarelan mukaan kuitenkin vietyä onnistuneesti loppuun koronan luomista haasteista huolimatta. Kiinnostusta hanketta kohtaan on herännyt hankkeen ulkopuolissakin kaupungeissa, joita osallistui myös hankkeen puitteissa järjestettyyn toimintaan.

Turussa kohteena satama-alueen liikenneuudistus

Turulla oli jo ennen hanketta suunnitelmia kestävän liikkuvuuden parantamiseksi kaupunkialueella. Esimerkiksi aiemman Horisontti-rahoitteisen CIVITAS ECCENTRIC -hankkeen aikana kehitettiin kestävää ja älykästä liikennettä ja otettiin käyttöön muun muassa Fölin kaupunkipyöräjärjestelmä. HUPMOBILE-hanke jatkaa näitä tavoitteita kestävän liikenteen kehittämiseksi.

Hankkeen aikana Turussa toteutettiin kokonaisvaltainen suunnitelma satama-alueen liikennejärjestelyistä (yleissuunnitelmaan voi tutustua tarkemmin täällä). Turussa luotiin myös yhteistyömalli helpottamaan yhteistyötä alueen eri toimijoiden välillä. Tarve strategisen otteen luomiselle yhteisyön suhteen huomattiin olevan suuri, sillä alueen muutosprosessissa on mukana suuri määrä toimijoita, ja varsinkin koronapandemian aikana yhteydenpito oli paikoin haastavaa. Vaikka intressejä ja toimijoita on paljon, ovat yhteiset tavoitteet kuitenkin Kaarelan mukaan kaikilla toimijoilla samat: kaikki haluavat luoda miellyttävän ja toimivan ympäristön, jonne ihmiset tulevat mielellään. Yhteistoimintamalli onkin suunnittelutyön jatkuessa edelleen tärkeässä roolissa.

Myös asukkaiden osallistaminen suunnitteluprosessiin koettiin tärkeäksi. Yhteistyömallin puitteissa Turussa järjestettiin muun muassa työpajoja, kyselyitä, haastatteluita sekä pop up -näyttely, joista suurin osa ehdittiin toteuttaa ennen koronapandemian alkua. Lisäksi Aalto-yliopisto toteutti asukkaiden liikennekäyttäytymisestä tutkimuksen, joka toteutettiin ”maptionnare”-kyselyn avulla. Maharramlin mukaan työkalu soveltui hyvin hankkeeseen, sillä kysymyksiin vastaaminen on asukkaille helpompaa, kun he näkevät suoraan kartasta, mistä mihin jokin yhteys kulkisi suhteessa muihin liikennevälineisiin. Kyselyyn saatujen yli 800 vastauksen avulla pystyttiin arvioimaan, millaisia liikennevälineitä eri asukasryhmät suosivat kohdealueella. Voit tutustua tarkemmin tuloksiin täällä.

Hankkeen aikana toteutettiin myös simulaatioita, joiden avulla selvitettiin erilaisten muutosten mahdollisia vaikutuksia liikenteeseen. Turussa simuloitiin matkustajaliikenteen, rekkojen ja muun tavaraliikenteen sekä pyöräilijöiden määrien muutosten vaikutusta liikennemääriin sekä parkkitilaan satama-alueella. Hankkeen muissa kaupungeissa selvitettiin esimerkiksi liikennevalojen muuttamisen tai teiden sulkemisen vaikutusta liikenteeseen.

Lisäksi Turussa toteutettiin minipilotti, jossa analysoitiin liikennettä Tuomionkirkkosillalla. Kameroiden avulla tunnistettiin liikennevälineiden rekisterinumeroita ja laskettiin niiden avulla liikennemääriä. Lisäksi tarkasteltiin, mihin ajoneuvot on rekisteröity, mitä reittejä ne kulkevat sekä niiden tyyppejä. Tarkastelu tuotti hyödyllistä dataa päätöksenteon tueksi. Minipilotissa selvisi muun muassa, että suurin osa liikenteestä oli matkustajaliikennettä ja että noin puolet ajoneuvoista oli rekisteröity Turun ulkopuolelle. Kaarelan ja Maharramlin mukaan kokeilu oli erittäin onnistunut ja vastaavanlaista tarkastelua voitaisiin hyödyntää myös muissa liikenteeseen liittyvissä suunnitelmissa.

Liikennemittaus Turussa, kuva: Sami Pennanen

HUPMOBILE-hankkeen puitteissa tehtyä satama-alueen yleiskaavaa käytettiin keväällä 2020 kansainvälisen Linnaniemen ideakilpailun perustana. Kilpailun voitti suomalaisliettualainen ”Kolme palaa” -ehdotus. Ideakilpailussa menestyneitä töitä pääsi tarkastelemaan lähemmin hankkeen aikana toteutetussa pop up -näyttelyssä, jossa vierailijat pääsivät kommentoimaan ideoita ja vaikuttamaan sitä kautta toteutukseen ja suunnitteluun. Näyttely keräsi positiivista palautetta, ja kommentteja ja ehdotuksia kerääntyi lopulta enemmän kuin virtuaalisen alustan kautta. 

Mitä seuraavaksi?

Suunnittelu-, kaavoitus- ja rakennustyö satama-alueella jatkuu yhä. Terminaalirakennuksen arkkitehtuurikisan voittajat julkaistaan kevään 2022 aikana, ja rakennuksen kaavaillaan olevan valmis vuoteen 2025 mennessä. Historian ja tulevaisuuden museon on puolestaan tarkoitus valmistua vuoteen 2029 mennessä Turun täyttäessä 800 vuotta.

Muihin hankkeessa mukana olleisiin kaupunkeihin verrattuna Turun kohdealueella, Linnanniemessä tapahtuu paljon isoja muutoksia. Alueen merkitys on suuri johtuen sen sijainnista lähellä keskustaa. Maharramlin mukaan, Turussa satama alueen valtavan muutokset voidaan nähdä viimeisessä kymmenen vuoden aikana: tulos näyttää jo nyt hienolta, ja alueen kehitystä on yhä kiinnostavampi seurata lähivuosina