EU-hankkeet tutuiksi: eBussed edistää sähköbussijärjestelmien käyttöönottoa Turussa

Turun kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä 800-vuotisjuhlansa kunniaksi. Kunnianhimoinen tavoite vaatii laajoja muutoksia myös liikenteen saralla, koska liikenteen päästöt muodostavat merkittävän osan kaupungin CO2-päästöistä. Kestävän liikkumisen kehittäminen ja joukkoliikenteen sähköistäminen ovatkin kaupungin tavoitelistan kärjessä. Kesän 2021 aikana otettiin käyttöön kymmenittäin uusia sähköbusseja, minkä seurauksena noin kolmannes Fölin liikenteestä ajetaan nyt sähköllä. Tänä vuonna Föliin saadaan vielä lisää sähköbusseja.

Interreg Europe -rahoitteisen, syksyllä 2019 käynnistyneen eBussed-hankkeen tavoitteena on parantaa alueiden valmiutta uusien sähköbussijärjestelmien käyttöönottamiseksi sekä kehittää alueelliset toimintasuunnitelmat bussien käyttöönoton laajentamiseksi. Hankkeessa on mukana profiililtaan hyvin erilaisia alueita, jolloin kaikilla on omanlaisensa haasteet ja lähestymistavat sähköbussien käyttöönotossa. Hanke toimii kuudella alueella Euroopassa: Turussa, Hampurissa, Utrechtissa, Livornossa, Unkarin Pécsissä ja Paksissa sekä Gozon saarella Maltalla. Turun ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Aleksi Heinosen ja viestintäpäällikkö Jassi Ahon mukaan hankkeessa mukana olevien alueiden erilaisuus mahdollistaa monipuolisten yhteistyön ja arvokkaan tiedonvaihdon sekä parhaiden käytäntöjen oppimisen.

Asiantuntijuus on kehittämisen avainasemassa

Korkeakoulujen rooli on erityisen tärkeä hankkeissa, joissa kootaan, tuotetaan ja työstetään tietoa politiikan kehittämisen tueksi. Asiantuntijuuden ja substanssiosaamisen avulla pystytään varmistamaan mahdollisimman laadukas lopputulos. Erityisen hyödyllistä on, jos hankkeessa on mukana samalta alueelta niin korkeakoulu kuin kaupungin edustaja. Suurimmalla osalla alueista oli hankkeessa mukana vain yksi kumppani, mutta Utrechtissa mukana oli sekä paikallinen yliopisto että kaupunkiviranomainen, mikä koettiin hyväksi ja toimivaksi malliksi. Turussa Fölillä ja AMK:lla on pitkä yhteinen historia joukkoliikenteen kehittämisestä eri hankkeissa ja Heinosen mukaan olemassa oleva hyvä yhteistyösuhde on ollut arvokas tämänkin hankkeen toteutuksessa.

Hanketta on tähän mennessä toteutettu neljässä temaattisessa asiantuntijatyöryhmässä:

1. Sähköistymistä ajavat tekijät ja sen esteet
   Työryhmässä kehitettiin sähköinen työkalu, jonka avulla voidaan arvioida valmiutta siirtyä sähköiseen bussiliikenteeseen. Lisäksi tarkasteltiin parhaita käytänteitä eri alueiden esimerkkien pohjalta.
2. Tekniset edellytykset
   Työryhmässä tarkasteltiin sähköbussien käyttöönoton teknisiä edellytyksiä ja siihen liittyviä hyviä käytäntöjä eri alueilla. Työryhmä teki esimerkiksi selvityksen sähköbussien paloturvallisuudesta.
3. Käyttäjänäkökulma
   Työryhmä selvitti kuljettajien, huoltohenkilökunnan ja matkustajien kokemuksia sekä asenteita sähköbusseja kohtaan sekä parhaita käytäntöjä kuljettajien kouluttamisessa sähköbussien käyttöön. 
4. Kilpailutus ja businessmallit
   Työryhmässä vertailtiin ja määriteltiin alueiden eroja kilpailutuksessa ja bisnesmalleissa. Eri alueilla on hyvin erilaisia tapoja järjestää joukkoliikennettä. Hyvien käytäntöjen kautta pyrittiin löytämään siirrettävissä olevia käytäntöjä.

Kaikki neljä asiantuntijoista koostuvaa työryhmää ovat saaneet työnsä valmiiksi ja valmiit raportit tuloksineen löytyvät kokonaisuudessaan eBussed-hankkeen nettisivuilta.

Nyt hankkeessa ollaan Heinosen ja Ahon mukaan siinä vaiheessa, että työssä opitut asiat pyritään siirtämään alueellisiin toimintasuunnitelmiin, joita alueet työstävät parhaillaan. Suunnitelmiin sisällytettävät asiat perustuvat hankkeen aikana muilta opittuihin hyviin käytänteisiin. Toimintasuunnitelmien avulla pystytään vauhdittamaan poliittisia tavoitteita, kuten Turun tapauksessa päästöttömän joukkoliikenteen tavoitetta Turun Kaupunkiliikenne Oy:n osalta 2025 mennessä ja koko Fölin osalta 2029 mennessä. Elokuussa alkaa hankkeen seuraava vaihe, jossa toimintasuunnitelmia aletaan toteuttaa.

Hankkeen hyödyt Turun kannalta

Hankkeen kolmas käyttäjänäkökulmaan keskittynyt asiantuntijaryhmä oli Turun ammattikorkeakoulun vetämä. Turussa tehtyjen haastatteluiden perusteella opittiin enemmän kuljettajien, matkustajien ja huoltohenkilökunnan kokemuksista sekä kouluttamisen parhaista käytänteistä.

Turun parhaista käytännöistä ja tutkimuksissa löydetyistä opeista on tehty kaksi videota. Ensimmäinen käytäntö koskee henkilökunnan koulutusta. Turussa hankittiin vuonna 2016 kuusi ensimmäistä sähköbussia, mutta silti kaikki kuljettajat koulutettiin sähköbussien käyttäjiksi. Lisäksi koulutuksesta tehtiin perinteistä laajempi, mikä todettiin erityisen hyväksi ratkaisuksi. Toinen hyvä käytäntö liittyy Turussa Turun Kaupunkiliikenne Oy:n ja Fölin väliseen suhteeseen. Turun mallissa Fölillä on mahdollisuus käyttää Turun Kaupunkiliikenne Oy:ta uusien innovaatioiden kokeilualustana. Yhteistyö on olennaista, ja sitä on Turussa tehty laajasti, myös esimerkiksi Turku Energian ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa.

Yhteistyö ja muilta oppinimen ovat olleet Heinosen ja Ahon mukaan oleellisessa asemassa hankkeessa. Turulle oli erityisen paljon hyötyä Utrechtin ja Hampurin malleista, joissa sähköbussien käyttöönotossa ja kehittämisessä ollaan joiltain osin Turkua pidemmällä. Turussa on otettu mallia erityisesti Hampurin kaupungin hyviksi koetuista käytänteistä. Suunnitteilla on esimerkiksi perustaa Saksan mallin mukainen kokemus- ja tiedonvaihtoverkosto sähköbussialan toimijoille Suomeen. Hieman samantapainen verkosto on aiemmin ollut käytössä, mutta yhteistyötä halutaan nyt käynnistää uudelleen, sillä se mahdollistaisi tiiviimmän ja systemaattisemman yhteistyön eri toimijoiden välillä sekä tiedonvaihdon ja muiden käytänteistä oppimisen tukien ja vauhdittaen siten joukkoliikenteen sähköistymistä Turussa ja muualla Suomessa.

Kuva hankkeen Turussa 5.11.2019 järjestetystä kick-off -tilaisuudesta. Jassi Aho/eBussed-hanke.

Verkostot ja joustavuus hankkeen onnistumisen avaimia

Hanke käynnistyi vuoden 2019 alussa. Koronapandemia muutti alkuperäisiä suunnitelmia ja hanketiimi joutui omaksumaan uusia työskentelytapoja. Osallistuvien alueiden välillä tapahtuvan matkustelun sijaan kokemuksia vaihdettiin pääasiassa virtuaalisin menetelmin. Suunnitelmien äkillinen muutos vaatii Heinosen mukaan osallistujilta joustavuutta ja toimintatapojen muutosta, ja se vaikuttaa myös sidosryhmien osallistamiseen sekä kansainväliseen tiedonvaihtoon. Toisaalta uudet virtuaaliset välineet ovat myös lisänneet ja helpottaneet kansainvälistä yhteydenpitoa. Näitä hyötyjä voidaan Heinosen mukaan varmasti käyttää myös tulevaisuudessa. eBussed-hanketta on kuitenkin vielä jäljellä, ja opintovierailuja onkin jo suunnitteilla täksi kevääksi. Myös loppuseminaari saadaan toivottavasti pidettyä lähitilaisuutena.

Erityisesti Heinonen painottaa verkostojen tärkeyttä konsortion luomisessa. Myös siitä, että hankekumppanit ovat ennestään tuttuja, on hänen mukaansa hyötyä hankkeen toteuttamisessa. eBussed-hankkeessa pyrittiin varmistamaan mahdollisimman laaja maantieteellinen jakauma Euroopassa, mikä on myös Interreg Europe -ohjelman edellytys. Sen lisäksi pyrittiin luomaan tasapainoa kertyneiden kokemuksien perusteella; noin puolella hankekumppaneista (kuten Turulla) oli jo sähköbusseja käytössä, ja lopuilla niiden käyttöönotto oli vasta suunnitteluvaiheessa.

Turussa on oltu tyytyväisiä siihen, että joukkoliikenteen sähköistymisen muutosta ei ole tarvinnut ”pakottaa” vaan se on tapahtunut lähes markkinaehtoisesti. Yli 60 bussia Turun kaikista 260:stä toimii jo sähköllä, joten tilanne on Heinosen ja Ahon mukaan hyvä Turun päästötavoitteisiin nähden. Siirtymävaiheen ratkaisuna sähköistämisen ohella toimii uusiutuva diesel, jota osa joukkoliikenteen kalustosta käyttää. Sähköistämiskehitystä kuitenkin jatketaan ja sitä toteutetaan sen mukaan, kun kalustoa menee vanhaksi ja uusia linjoja kilpailutetaan.