Tunnin juna esillä pohjoismaisessa TEN-T-tapahtumassa Brysselissä

Itämeri- ja Pohjanmerikomissioiden yhteistilaisuuden tavoitteena oli tuoreeltaan tuoda esiin Pohjois-Euroopan alueiden näkemyksiä komission joulun kynnyksellä julkistamasta TEN-T-ehdotuksesta (lue lisää joulukuun uutisestamme). Pohjoisilla alueilla on monia yhteisiä intressejä ja haasteita liikenneverkkoihin liittyen. Keskieurooppalaisesta näkökulmasta katsottuna sijaitsemme syrjässä, minkä lisäksi pitkät välimatkat, pienet liikennevirrat ja harva-asutus vaikuttavat siihen, etteivät komission asettamat ehdot kannattaville liikennemäärille eivätkä hyöty–kustannus-ehdot välttämättä aina täyty. Kyse on kuitenkin isosta maantieteellisestä alueesta, jonka kilpailukyvystä tulee huolehtia.

Tilaisuuden aluksi komission liikennepääosaston johtaja Herald Ruijters esitteli TEN-T-ehdotuksen, jonka jälkeen esittelimme yhdessä Pohjois-Ruotsin aluetoimiston Lotta Rönströmin kanssa Itämerikomission alustavat näkemykset asetukseen liittyen. Rajat ylittävät yhteydet Pohjoismaiden välillä niin meriteitse (ns. merten moottoritiet) kuin rautateitse (esimerkiksi Tukholman ja Oslon välinen nopea junayhteys) ovat Itämeren alueen kannalta tärkeitä. Varsinais-Suomen osalta nostimme esiin huolemme Tunnin junan tavoitevuoden siirtymisestä vuoteen 2040 sekä puuttuvista satamayhteyksistä.

Suomen Henna Virkkunen sekä ruotsalaismepit Erik Bergqvist ja Jakop Dalunde esittivät omia kantojaan asetusehdotuksesta. Virkkunen korosti omassa puheenvuorossaan nopeiden junayhteyksien merkitystä Suomen kilpailukyvylle todeten, ettei Tunnin junan tavoitevuotta tulisi lykätä kymmenellä vuodella. Satamayhteyksien tulee myös olla kunnossa, jotta liikennevirrat olisivat mahdollisimman sujuvia. Jäsenvaltioiden rooli puhutti meppejä. Erik Bergqvist peräänkuulutti alueiden mukaan ottamista jäsenmaiden ja EU:n välisiin keskusteluihin, koska alueet ajattelevat usein kansallista etua laajemmin mitä tulee esimerkiksi rajat ylittävien liikenneyhteyksien edistämiseen. Bergqvist muistutti myös, että liikenneyhteydet eivät ole tärkeitä itsessään, vaan niiden avulla luodaan yhteyksiä ihmisten välillä ja edellytyksiä kaupankäynnille ja hyvinvoinnille.  

Tilaisuus keräsi linjoille 100 osallistujaa, ja saadun palautteen perusteella tapahtumaa pidettiin onnistuneena. Jatkamme asian edistämistä yhteistyössä meppien suuntaan.

Taustaa: Tunnin juna ja TEN-T-liikenneverkot

TEN-T-lainsäädäntö määrittelee Euroopan keskeisimmät liikennekäytävät niin rautatie-, maantie-, sisävesi- kuin meriliikenteen osalta ja se suuntaa Verkkojen Eurooppa -välineen (Connecting Europe Facility, CEF) rahoitusta prioriteettikohteisiin.

TEN-T on erittäin tärkeä Varsinais-Suomelle, koska sen avulla alueemme linkittyy muuhun Eurooppaan ja se määrittelee mm. tunnin junan aseman suhteessa muihin eurooppalaisiin liikennehankkeisiin. Turun ja Helsingin välinen osuus kuuluu ns. Skandinavia–Välimeri-käytävälle ja se on pitkään ollut korkeimman prioriteettitason yhteys. Positiivista uudessa ehdotuksessa Tunnin junan kannalta on se, että oikorataosuus on nyt ensimmäistä kertaa merkitty TEN-T-karttoihin. Samalla se on kuitenkin siirretty ns. laajennettuun ydinverkkoon kuuluvaksi, jonka tavoitevuosi on 2040 ydinverkon 2030 tavoitevuoden sijaan. Kaikki Suomen nopeat junahankkeet (Tunnin juna, Päärata ja Itärata) on niputettu yhteen laajennettuun ydinverkkoon kuuluvaksi.

On kuitenkin huomioitava, että suunnittelun suhteen Tunnin juna on vuosia Suomen muita ratahankkeita edellä. Suunnitteluyhtiön arvioiden mukaan radan rakentamissuunnittelu, rakentaminen ja käyttöönotto ajoittuvat vuosille 2025–2031, eli radalla voitaisiin liikennöidä jo aivan 2030-luvun alkupuolella. Hankkeeseen olisi saatavilla CEF2-rahoitusta, kunhan investointipäätökset saataisiin tehtyä kansallisella tasolla ja Suomi hakisi tätä rahoitusta hakisi.

Mitä seuraavaksi?

Asetusehdotus on parhaillaan ministerineuvoston ja Euroopan parlamentin käsittelyssä. Neuvoston puheenjohtajamaa Ranska on pitänyt kovaa vauhtia, ja neuvoston yleisnäkemyksen odotetaan valmistuvan kesäkuun loppuun mennessä. Parlamentissa ehdotuksen käsittely ei ole vielä edennyt yhtä vauhdikkaasti. Komission tavoitteena on, että asetuksesta päästäisiin sopuun vuoden 2023 aikana.