Helmikuussa 2020 hyväksytyn Euroopan datastrategian tavoitteena on tehdä EU:sta datavetoisten yhteiskuntien edelläkävijä. EU haluaa luoda datan sisämarkkinat, joilla data voi liikkua vapaasti eri maiden ja alojen välillä. Ajatuksena on, että datan ollessa henkilötietoja lukuun ottamatta kaikkien saatavilla, siitä hyötyvät niin kansalaiset, yritykset kuin julkiset organisaatiotkin. Datan avulla voidaan tehdä parempia päätöksiä, mahdollistetaan yksilöllisempiä ja parempia palveluita sekä tuetaan Green Deal -tavoitteiden saavuttamista.
Ehdotetulla datasäädöksellä (Data Act/DA) on tarkoitus turvata digitaalisen ympäristön oikeudenmukaisuus, edistää kilpailukykyisiä markkinoita, avata mahdollisuuksia datavetoiselle innovoinnille myös pienemmille toimijoille sekä kokonaisuudessaan parantaa datan saatavuutta. Säädöksen yksi kantavista ajatuksista on se, että kaikkien osallistuessa omilla tiedoillaan datatalouteen, tulisi kaikilla myös olla oikeus hallita kerryttämäänsä dataa.
Datasäädösehdotus sisältää muun muassa seuraavat toimenpiteet:
- Julkisen sektorin organisaatiot voivat saada ja käyttää poikkeusoloissa tarpeellista yksityissektorin hallussa olevaa dataa.
- Pk-yritykset saavat suojaa sopimiseen vahvemmassa neuvotteluasemassa olevien osapuolten kanssa datan jakamisesta. Komissio aikoo myös tarjota valmiita sopimusmalleja pk-yritysten käyttöön oikeudenmukaisten datanjakosopimusten laatimiseen.
- Uusien sääntöjen avulla asiakkaat voivat vaihtaa helposti datan käsittelyä tarjoavien pilvipalvelujen välillä. Samalla otetaan käyttöön suojatoimia datan laitonta siirtämistä vastaan.
- Verkkoon liitettyjen laitteiden käyttäjät voivat saada pääsyn laitteidensa tuottamaan dataan – jota usein keräävät yksinomaan laitteiden valmistajat – ja jakaa tätä data edelleen sekä hyödyntää sitä kolmansien osapuolien kanssa datavetoisten innovatiivisten palveluiden tarjoamiseksi.
Mitä datasäädös tarkoittaa kunnille ja julkiselle sektorille?
Ehdotuksen mukaan yritysten tulisi jakaa dataa, joka auttaa julkista sektoria varautumaan hätätilanteisiin, esimerkiksi tulviin, maastopaloihin tai covid-pandemian kaltaisin terveyskriiseihin. Säädösehdotus määrittää, että kriisitilanteeseen vastaamiseen tarvittavaa dataa tulee jakaa ilmaiseksi. Hätätilanteisiin varautumiseen tai muuten julkisten organisaatioiden työn edistämiseen tarvittavan datan jakamisesta voidaan periä maksua. Uudet säännöt auttavat siis esimerkiksi kuntia tekemään parempia tietoperustaisia päätöksiä ja toimimaan tehokkaammin poikkeustilanteissa.
Kuntien, yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja kansalaisten odotetaan myös hyötyvän siitä, kun saataville saadaan enemmän dataa, jonka pohjalta on mahdollisuus kehittää uusia innovatiivisia palveluita.
Säädös menee seuraavaksi parlamentin ja neuvoston välisiin neuvotteluihin. Käsittelyn odotetaan kestävän vähintään vuoden.
Data-avaruudet
Komissio julkaisi myös yleiskatsauksen yhteisistä eurooppalaisista data-avaruuksista, joita on kehitteillä eri aloille, mukaan lukien julkinen hallinto, julkiset hankinnat, Green Deal, terveys, energia, maatalous ja kulttuuriperintö. Data-avaruuksien tavoitteena on tuoda yhteen eurooppalaiset datainfrastruktuurit ja hallintakehykset sekä määrittää yhteiset yhteentoimivuusstandarit datan jakamisen helpottamiseksi.
Data-avaruuksien kehittämistä ja niiden hyödyntämistä tuetaan Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta, jonka toinen hakukierros avautui juuri helmikuussa (lue lisää uutisestamme).