Euroopan komissio julkaisi 8.3. luonnoksen suunnitelmasta, jonka tavoitteena on lopettaa Euroopan riippuvuus Venäjän fossiilisista polttoaineista. Tavoitteena on myös nopeuttaa siirtymistä uusiutuvaan energiaan ja parantaa energiatehokkuutta. Suunnitelman ensimmäisenä kohteena on maakaasu.

Eurooppa on komission 55-valmiuspaketin myötä sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 55 % vuoteen 2030 mennessä ja saavuttamaan nollapäästöt vuoteen 2050 mennessä. Toistaiseksi EU on kuitenkin edelleen riippuvainen fossiilisista polttoaineista, minkä lisäksi niistä merkittävä osa tulee Venäjältä: Venäjän osuus kaikesta EU:ssa kulutetusta kaasusta on yli 40 %, öljyn tuonnista 27 % ja hiilen tuonnista 46 %.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on käynnistänyt laajan poliittisen keskustelun EU:n energiaturvallisuudesta. Tämän lisäksi Venäjän taloudellinen tukeminen halutaan lopettaa osana muita EU:n asettamia talouspakotteita. Jäsenmaiden riippuvuus Venäjän öljystä ja kaasusta on kuitenkin osoittautunut EU:n ajamien taloudellisten pakotteiden kompastuskiveksi. REPowerEU-suunnitelmalla pyritään vastaamaan näihin ongelmiin.

Suunnitelma varmistamaan kohtuuhintainen, varma ja kestävä energiansaanti Eurooppaan

Komission mukaan riippuvuus Venäjän fossiilisista polttoaineista voidaan lopettaa asteittain jo ennen vuotta 2030. REPowerEU-suunnitelman tavoitteena on lisätä EU:n laajuisten energiajärjestelmien häiriönsietokykyä. Suunnitelmassa on kaksi keskeistä pilaria:

  1. Kaasun tarjonnan monipuolistaminen
    Tämä onnistuu lisäämällä maakaasun tuontia muilta toimijoilta, suosimalla biometaanin ja uusiutuvan vedyn tuotantoa ja tuontia sekä korvaamalla kaasu muilla energianlähteillä.
  2. Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen
    Tähän pyritään parantamalla esimerkiksi rakennusten ja teollisuuden energiatehokkuutta sekä lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä ja sähköistämistä.

Ennusteiden mukaan suunnitelmalla voidaan vähentää venäläisen kaasun kysyntää jopa kahdella kolmanneksella tämän vuoden aikana.

Yhtenä tärkeänä toimenpiteenä suunnitelmassa pyritään täyttämään Euroopan kaasuvarastot ensi talvea varten. Komissio aikoo esittää huhtikuuhun mennessä lainsäädäntöehdotuksen, jonka mukaan kaasuvarastojen täyttöasteen on oltava 90 % niiden kapasiteetista lokakuun alkuun mennessä.

Kuluttajissa ja yrityspuolella huolta herättänyt jo kuukausia kestänyt energian hintojen nousu on myös suunnitelman toimenpidelistalla. Komissio antaa jäsenvaltioille uusia ohjeita, joissa vahvistetaan muun muassa mahdollisuus säännellä hintoja poikkeuksellisissa olosuhteissa sekä myöntää energian korkeista hinnoista kärsiville yrityksille tukea. Lisäksi komissio tarkastelee hätätoimenpiteitä, joiden avulla voitaisiin rajoittaa kaasun hintojen vaikutuksen leviämistä sähkön hintoihin. Yksi vaihtoehto voisi olla esimerkiksi väliaikaiset hintarajoitukset, mutta tarkoituksena on tutkia myös muita keinoja sähkömarkkinoiden rakenteen parantamiseksi. Lisäksi komissio julkaisee toukokuussa suosituksen uusiutuvaa energiaa koskevien hankkeiden nopeasta lupamenettelystä ja pyrkii tukemaan kaikkien EU:n lainsäädännössä jo sallittujen joustomahdollisuuksien käyttöä sekä jäljellä olevien esteiden poistamista.

Käytännössä suunnitelma merkitsee täyskäännöstä aiempaan EU-politiikkaan. Tähän asti komissio oli asettanut fossiilisen kaasun niin sanotuksi ”siirtymäpolttoaineeksi” siitä huolimatta, että kaasu tuottaa noin puolet ilmastoa lämmittävistä hiilipäästöistä. Nyt kaasuhanat halutaan pistää kiinni mahdollisimman nopeasti. Traagisesta tilanteesta huolimatta EU näkee siis tilaisuuden panostaa vihreään siirtymään ennennäkemättömällä tavalla, ja komissio pyrkii yhdessä jäsenvaltioiden kanssa yksilöimään soveltuvimmat hankkeet näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Apuna tässä voidaan hyödyntää esimerkiksi kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien pohjalta jo tehtyä laajaa työtä.

Asiasanat: