EU-hankkeet tutuiksi: Sustainable biogas -hanke tarkastelee biokaasun käyttöä vesiensuojelun näkökulmasta

Biokaasu on ympäristöystävällinen uusiutuvan energian muoto, jonka avulla voidaan vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista sekä torjua ilmastonmuutosta. Biokaasun tuotanto on kuitenkin riippuvainen ravinnepitoisesta orgaanisesta biomassasta. Jos tuotantoprosessia ei hoideta kestävällä tavalla, se voi olla merkittävä ravinteiden lähde ympäristölle ja Itämerelle. Tähän ongelmaan pureutuu John Nurmisen säätiön koordinoima Sustainable biogas -hanke.

Vuonna 2020 alkanut hanke pyrkii edistämään biokaasun kestävyyttä vesiensuojelun näkökulmasta ja vähentämään biokaasuntuotantoon liittyviä ravinne- ja muita päästöjä. Hankkeessa tarkastellaan tuotannon raaka-aineita, tuotantoa biokaasulaitoksessa ja ravinnepitoisten lopputuotteiden käyttöä. Lisäksi hankkeen tavoitteena on tuottaa viranomaisille, biokaasulaitostoimijoille ja maatalousyrittäjille suunnattuja ohjeita ja toimintamalleja biokaasulaitosten sijoitteluun sekä biokaasutuotteiden, mädätteiden ja rejektivesien käsittelyyn ja käyttöön.

Sustainable biogas on viiden partnerin yhteisponnistus

John Nurmisen Säätiö on tehnyt 15 vuotta yhteistyötä Itämeren valuma-alueella eri maissa sijaitsevien jätevedenpuhdistamojen kanssa, joten sillä on hyvää kokemusta hankkeiden parissa ja koordinaattorina toimimisesta.  Biokaasun tuottajia hankkeessa edustavat Suomen Biokierto & Biokaasu ry sekä Latvian Biokaasuyhdistys. Lisäksi mukana on Latvian ympäristöviranomaiset sekä Varsinais-Suomen ELY-keskus, joka vastaa hankkeen toteuttamisesta Lounais-Suomessa.

Hanke keskittyy neljään kokonaisuuteen:

• ravinteiden hallinta biokaasulaitoksessa
• mädätteen käytön suunnittelu
• kierrätysravinteiden markkinoiden avaaminen
• jätevesilietepohjaisten biomassojen käyttö.

Central Baltic -rahoitusta haettiin rahoituskauden viimeisellä hakukierroksella. Konsortion muodostamisen jälkeen muotoiltiin hankesuunnitelma yhdessä. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen projektikoordinaattori Sanna Tikanderin mukaan ELY-keskuksen osalta hakuprosessi oli selkeä. ”Olemme aikaisemminkin olleet mukana monissa EU-hankkeissa ja tämän hankkeen osalta työtä helpotti se, että pääpartneri John Nurmisen Säätiö huolehti ja koordinoi hakuprosessia”, Tikander toteaa.

Kokemuksia ja omaa osaamista voi kartuttaa myös ensin olemalla projektipartnerina jonkin muun hankkeessa. Tällöin pääsee läheltä seuraamaan hankkeen hallinnollista toteutusta, Tikander vinkkaa.

Tikander kuitenkin painottaa, että hakuprosessin suunnitteluvaiheessa on tärkeää olla ajoissa, sillä tehtävää on paljon ja keskustelut eri organisaatioiden kanssa ovat usein aikaa vieviä. Myös budjettiin ja hankebyrokratiaan kannattaa perehtyä ajoissa.

Monialainen ja kansainvälinen kumppanijoukko on Tikanderin mukaan ollut ensisijaisesti hankkeen vahvuus. Biokaasun tuotantoympäristön moniulotteisuus vaatii osaamista eri osa-alueilta, ja eri osapuolten näkemykset ja toimintatavat ovat avartaneet hankkeen katsontakantaa.

Mädätteet – rehevöittäjä vai tulevaisuuden lannoite?

Hankkeen toimenpiteitä toteutetaan kolmella alueella: Lounais-Suomessa, Ahvenanmaalla sekä Zemgalen alueella Latviassa. Kaikilla kolmella alueella on ylitarjontaa ravinteista muun muassa intensiivisen eläintuotannon vuoksi. Myös peltojen ravinnepitoisuudet ovat korkealla tasolla, mikä lisää ravinnepäästöjen riskiä vesistöihin.

Lounais-Suomen vesien laatu on paikoin heikko rehevöitymisen takia. Lisäksi ravinteita syntyy enemmän kuin olisi tarvetta, eivätkä ne levity tasaisesti alueelle. Hankkeen tavoitteena onkin selvittää, miten biokaasutuotannolla voitaisiin välttää sitä, että biokaasutoiminta keskittää ravinnepitoisia massoja jo ennestään ravinneylijäämäisille alueille ja näin edistää alueellista ravinnetasapainoa. Tasapaino on äärimmäisen tärkeää, sillä mikäli mädätteitä käytetään ja levitetään väärin, voi tulevaisuudessa olla edessä entistä isompia ongelmia vesistöissä. Ravinnekarttojen avulla nähdään, minkä verran alueella muodostuu ravinteita ja toisaalta missä ravinteita tarvitaan. Jotta biokaasun tuotantoa sekä mädätteiden hyötykäyttöä saataisiin parannettua, tulisi biokaasulaitokset ohjata logistisesti optimaalisille paikoille. 

Mädätteiden sisältämien ravinteiden ja orgaanisten aineiden kiertotalouspotentiaali on valtava, mutta käytettävyys sellaisenaan kuin ne biokaasulaitokselta tulevat ulos ei vielä ole optimaalinen.  Jopa yli 90 % biokaasulaitokseen syötetystä massamäärästä on kaasutuksen jälkeen vielä jäljellä. Jos mädätteille ei ole kustannuskestävää, tarpeen mukaista käyttöä, vaan niistä vain pyritään pääsemään eroon, voi tästä aiheutua ravinnepäästöjä. Tämä riski on huomioitava myös massojen kuljetuksissa, varastoinnissa ja laitosoperoinnissa, sillä häiriötilanteiden sattuessa voi myös näistä syntyä ravinnepäästöjä.

Kaarinan biokaasumädätepohjaisen multatuotteen valumavesiseurantakohteen viherrakentamisen lopputarkastus. ©Sustainable biogas

Sustainable biogas -hankkeen yksi päätavoitteista onkin mädätteiden kestävä ja turvallinen hyödyntäminen kierrätyslannoitteina. Tähän asti teolliset mineraalilannoitteet ovat olleet huomattavasti halvempia ja tutumpia, minkä takia mädätteiden jatkojalostamiseen ei ole ollut suurta investointihalukkuutta. Nyt tilanne on kuitenkin toinen. Koronan aikaansaamat toimitusvaikeudet sekä Ukrainan sota ovat muuttaneet lannoitteiden markkinoita merkittävästi: mineraalilannoitteista on pulaa ja niiden hinnat ovat pilvissä. Käsillä voisikin olla otollinen hetki investoida kierrätyslannoitteisiin.

Hanke on nyt loppusuoralla, ja tuloksia odotetaan tulevana kesänä. Tulosten pohjalta on tarkoitus parantaa ravinteiden hallintaa ja tarjota viranomaisille ja laitoksille ohjeita mädätteiden ja rejektivesien käsittelyyn niin, että ravinnetasapaino alueilla paranee. Hankkeen loppuseminaari järjestetään 15. kesäkuuta 2022 virtuaalisena tilaisuutena, johon yleisö on tervetullut kuuntelemaan tuloksista. Lisätietoja tilaisuudesta ilmoitetaan myöhemmin kevään aikana hankkeen omien sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen verkkosivujen välityksellä.