EU hankkeet tutuiksi: NYRDI - Naisyrittäjät digitaidoilla poikkeusolojen yli

Digitalisaatio on aikamme yksi isoimmista trendeistä. EU:ssa se on nostettu vihreän siirtymän ohella unionin tärkeimmäksi tavoitteeksi kuluvalla vuosikymmenellä, ja Suomi tukee tätä tavoitettava vahvasti. Digitalisoituvassa maailmassa on kuitenkin kasvava railo eri ikäryhmien välillä – siinä missä nuoret eivät muista aikaa ilman internettiä, iäkkäämmille ihmisille alan nopea kehitys voi tuottaa ongelmia.

Sama koskee yritysmaailmaa. Digitaalinen markkinointi ja näkyvyys sosiaalisessa mediassa on nykypäivänä äärimmäisen tärkeää yrityksen menestymisen kannalta. Näiden taitojen hankkiminen tai ylläpitäminen nopeasti kehittyvässä ympäristössä on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty.

Ongelma nousi entistä näkyvämmäksi koronapandemian myötä, kun yrittäjät joutuivat uudessa tilanteessa mukauttamaan liiketoimintaansa etätyöskentelyyn. Tähän haasteeseen pureutuu Turun ammattikorkeakoulun ja Varsinais-Suomen Yrittäjien Naisyrittäjät digitaidoilla poikkeusolojen yli eli NYRDI-hanke. Hankkeen tavoitteena on auttaa yrittäjiä saavuttamaan digitaalisia taitoja koulutuksen ja verkostoitumisen avulla.

Hanke vastauksena tarpeeseen

NYRDI-hankkeen alkuperäinen idea sai alkunsa pitkälti digitalisaation merkityksen kasvusta sekä aidosta tarpeesta. Turun ammattikorkeakoulun yliopettaja ja hankkeen tutkimusryhmän vetäjä Sari Asteljoki sanoo, että digitalisaatio on ollut pitkäaikainen trendi, jonka merkitys korostui entisestään koronapandemian aikana. Korkeakoululle oli tullut myös yhä useampien yrittäjien kautta kyselyitä ja palautetta, että digitaitojen kehittämiselle olisi todella tarvetta.

Turun ammattikorkeakoulun tiimivalmentaja ja businessmentori Marita Nummi-Wikströmin mukaan viitekehys hankkeeseen syntyi luontevasti. Nykyisin suomalaisista yrityksistä noin 35 % on naisten omistamia, jonka lisäksi yksinyrittäjyys on naisten keskuudessa keskimääräistä yleisempää kuin miesten. Tutkimusten mukaan 45-vuotiaiden perustamat yritykset ovat menestyksekkäimpiä, jonka lisäksi yli 45-vuotiaat työntekijät ovat itsenäisempiä, joustavampia ja tasapainoisempia. Toisaalta naisten yritystoiminnalle tunnusomaista on samalla se, etteivät ne kasva, kansainvälisty ja työllistä. Digitalisaatiolla ja digitaalisella markkinoinnilla on mahdollista vaikuttaa pk-yritysten tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen, joten yli 50-vuotiaiden yrittäjien tukeminen tässä on siis merkittävä keino lisätä menestyvää liiketoimintaa.

Rahoitus hankkeelle saatiin Euroopan sosiaalirahastosta eli ESR:stä. Aikataulu oli kiireinen, sillä Asteljoki havahtui kaksi viikkoa ennen ESR:n hakuajan sulkeutumista, että hanke sopisi hyvin rahoitusohjelman tavoitteisiin.  Hän otti yhteyttä Varsinais-Suomen Yrittäjiin, jotka innostuivat hankeideasta heti. Myös he olivat toiminnassaan törmänneet yrittäjien digitaitojen kehittämistarpeeseen ja osasivat välittömästi antaa konkreettisia esimerkkejä sekä yrittäjien yhteystietoja, joista samalla tuli hankkeen ensimmäiset asiakkaat.

Itsessään ESR-rahoituksen hakuprosessi oli hankkeessa hyvin suoraviivainen. Tiukan aikataulun vuoksi muita partnereita ei ollut aikaa etsiä. Hakemus kirjoitettiin tiiviissä aikataulussa yhdessä Varsinais-Suomen Yrittäjien kanssa, minkä lisäksi korkeakoululta saatiin apua. Lopulta hakemus osoittautui niin huolellisesti tehdyksi, ettei rahoitusneuvotteluissa tullut esiin muutostarpeita ja näin hakemus hyväksyttiin sellaisenaan. Hanke päästiin aloittamaan keväällä 2021.

Digitaidot osana yrittäjyyttä

Asiantuntijan pitämä alustusilta käynnissä. © NYRDI-hanke

NYRDI-hankkeen aikana järjestetään yhteensä kolme eri kurssia, joissa keskitytään seuraaviin aiheisiin:

1. Digitaaliset liiketoimintamallit
2. Digitaalinen markkinointi
3. Digitaalinen myynti

Kurssien aiheet ovat käytännönläheisiä: nettisivujen ylläpitoa, hakukoneoptimointia, eri sosiaalisten median alustoihin ja niiden päivittämiseen tutustumista. Lisäksi kursseilla on käyty läpi etäyhteyksien käyttöä asiakastyössä sekä etämyyntiä. Kurssien sisällöt ja toteutustavat haluttiin pitää hankkeessa joustavina, jotta varmistettaisiin niiden hyödyllisyys. Ilmoittautuessa yrittäjiltä kysytään heidän tarpeistaan ja koulutuksia muokataan vastamaan näihin toiveisiin. Myös kurssin päättyessä kysytään osallistujilta palautetta, jotta seuraavaa koulutusta voidaan kehittää entisestään. Asiakkaiden kuuntelua pidetään hankkeessa tärkeänä.

Myös kurssien toteutus on vaihdellut hankkeen aikana. Ensimmäinen koulutus järjestettiin perinteisin metodein asiantuntijoiden alustusiltoina, joissa he esittelivät eri aihepiirejä. Keväällä järjestetyssä toisessa koulutuksessa hyödynnettiin taas tiimioppimismallia, jossa korostettiin ennen kaikkea luennoitsijan ja osallistujien välistä dialogia. Näiden lisäksi yrittäjien pyynnöstä koulutuksiin lisättiin ylimääräisiä koulutuskertoja halukkaille sekä henkilökohtaisia mentorointitapaamisia.

Koronapandemia toi toimintaan kuitenkin haasteita, kun lähiopetukseksi suunniteltuja koulutuksia jouduttiin siirtämään verkkoon. Nummi-Wikström painottaa, että verkkototeutuksessa on hyvät ja huonot puolensa. Hyvä puoli on se, että kiireisten yrittäjien saattaa olla helpompi osallistua etänä, jonka lisäksi se mahdollistaa entistä paremmin myös osallistumisen muualta Varsinais-Suomesta, kun ei tarvitse matkustaa Turkuun. Toisaalta ryhmähenki ja yrittäjien motivoiminen on vaikeampaa etänä. Paikan päällä on helpompi käydä läpi ja näyttää käytännössä, miten jokin asia toimii. Sopeutuminen etäopetukseen onnistui kuitenkin hyvin ja kaikki kurssit on saatu hetkessä täyteen.

Verkostoitumisesta voimaa

Koulutusten lisäksi hankkeessa haluttiin painottaa yrittäjien keskinäistä verkostoitumista ja vertaistukea. Tämän saavuttamiseksi Varsinais-Suomen Yrittäjät kehittivät Business Clubin, jonka tarkoituksena on toimia kokeilemisen ja kehittämisen alustana koulutuksen rinnalla. Varsinais-Suomen Yrittäjien koulutus- ja osaamisasioiden päällikkö Johanna Vainio kuvailee Business Clubia osaamisyhteisöksi, jonka tavoitteena on auttaa yrittäjiä verkostoitumaan sekä rohkaistumaan ja kehittämään omaa toimintaansa. 

Luotettava ympäristö on sekä koulutuksissa että Business Clubissa tärkeää, sillä moni yrittäjä on epävarma digitaalisista taidoistaan ja tarvitsee rohkaisua kehittymiseen. Vertaistuen lisäksi ryhmässä autetaan yrittäjiä käytännön tekemisessä. Ryhmät ovat myös tehneet tutustumisvierailuja muun muassa Business Akatemiaan ja Hub Turku ry:hyn. Keväällä toimintaan lisättiin myös yrittäjän personal trainer -tapaamiset, joissa yrittäjät voivat syvällisemmin käydä läpi liiketoimintaansa ja sen mahdollisia haasteita.

Business Club -toiminnan on tarkoitus jatkua myös hankkeen päättymisen jälkeen. Yhteisöön liitetään kaikki kolmen koulutusryhmän ryhmän yrittäjät, jonka lisäksi siihen voivat liittyä jatkossa myös hankkeeseen osallistumattomat yrittäjät. Vainion mukaan ideana on luoda matalan kynnyksen yhteisö, joka toivottavasti laajenee kattamaan yhä suuremman osan varsinaissuomalaisista yrittäjistä.

Kokonaisuudessaan hanke on tähän mennessä osoittautunut menestyksekkääksi ja asiakkaat ovat kertoneet ymmärryksen ja tietotaidon lisääntyneen merkittävästi. Digitalisaatio on ajankohtainen aihe ja digitaitojen sekä markkinoinnin kehittämisen tärkeys liiketoiminnalle on helppo ymmärtää. Koska tarve koulutukselle on todella suuri, ei hanke voi auttaa kuin pientä osaa varsinaissuomalaisista yrittäjistä. Tämän takia Business Clubin toiminnan jatkuminen on tärkeää, sillä digitalisaatio edistyy ja muuttuu koko ajan ja perässä pysyäkseen on tehtävä aktiivisesti töitä. Tämä on helpompaa yhdessä muiden kanssa.

Hankkeen viimeinen koulutus järjestetään tulena syksynä ja ilmoittautuminen on nyt auki. Mukaan voi hakea kuka tahansa kohderyhmään kuuluva, miltä alalta tahansa. Koulutus on kaikille ilmaista ja se kohdennetaan yleisesti kaikille. Lisätietoja koulutuksista voit lukea täältä.