Lue lisää
- Tulevaisuuskonferenssin loppuraportti (EN)
- Komission lehdistötiedote 9.5.
Tulevaisuuskonferenssin tavoitteena oli heijastaa EU:n monimuotoisuutta, virittää unionin laajuista keskustelua ja näin vahvistaa yhteyttä kansalaisten ja EU-instituutioiden välillä. Demokratian vahvistamisen lisäksi konferenssin ajatuksena oli antaa kansalaisille mahdollisuus ideoida unionin tulevaisuutta.
Keskeinen osa prosessia olivat neljä eri teemaista kansalaispaneelia:
- Vahvempi talous, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, työpaikat, koulutus, kulttuuri, urheilu, digitaalinen muutos
- Eurooppalainen demokratia ja arvot, oikeudet, oikeusvaltioperiaate, turvallisuus
- Ilmastonmuutos, ympäristö ja terveys
- EU:n rooli maailmassa, muuttoliike.
Kussakin paneelissa oli 200 satunnaisesti valittua kansalaista eri EU-maista. Suomesta paneeleihin osallistui kaikkiaan 16 henkilöä. Erityisesti nuorison ääni haluttiin kuuluviin, ja siksi kolmasosa kunkin paneelin osallistujista on 16–25-vuotiaita. Kukin paneeli kokoontui vuoden mittaan kolme kertaa, ja niiden konkreettiset ehdotukset oman aihepiirinsä teemoista koottiin lopuksi suosituksiksi.
Paneelien lisäksi konferenssia varten perustettiin digitaalinen keskustelualusta, jossa kaikki EU-kansalaiset pystyivät vapaasti jakamaan ideoitaan ja ajatuksiaan. Digitaalialustalla keskusteluun osallistui yli 5 miljoonaa kansalaista. Kaiken kaikkiaan tulevaisuuskonferenssin tapahtumat keräsivät yhteensä yli 700 000 osallistujaa.
Euroopan laajuisten tapahtumien lisäksi vuoden aikana järjestettiin lukuisia kansallisia tilaisuuksia. Suomessa valtioneuvosto järjesti osana konferenssia Eurooppa olemme me -kiertueen, jossa suomalaisministerit kiersivät ympäri maata kuuntelemassa suomalaisten ajatuksia ja toiveita Euroopan tulevaisuudesta. Turussa lokakuussa järjestettyyn tilaisuuteen osallistui opetusministeri Li Andersson. Tilaisuudessa keskusteltiin esimerkiksi koulutuksen kehittämisestä ja tasa-arvosta sekä jatkuvasta oppimisesta. Tapahtumasarjan perusteella suomalaiset odottavat EU:lta toimia erityisesti ilmastonmuutoksen torjunnassa, turvallisuuden vahvistamisessa sekä maahanmuuttopolitiikassa.
Konferenssin loppuraportissa huima määrä uudistusehdotuksia
Kansalaispaneelien suositukset ja digitaalialustalta saadut ideat toimitettiin keväällä konferenssin täysistunnon käsiteltäväksi. Täysistuntoon kuului yli 400 edustajaa, jotka edustivat EU-toimielinten lisäksi kansallisia parlamentteja, EU:n alueiden komiteaa, talous- ja sosiaalikomiteaa, työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskunnan jäseniä sekä kansalaispaneelien osallistujia. Kansalaispalautteen pohjalta rakennettiin tulevaisuuskonferenssin loppuraportti, joka luovutettiin konferenssin päätöstilaisuudessa 9.5. Euroopan parlamentin puhemiehelle Roberta Metsolalle, neuvoston puheenjohtajamaan eli Ranskan presidentille Emmanuel Macronille ja komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille.
Loppuraporttiin on listattu 49 EU:n uudistamista koskevaa ehdotusta, jotka sisältävät yli 300 konkreettista toimenpidettä yhdeksällä eri osa-alueella:
- Ilmastonmuutos ja ympäristö
- Terveys
- Vahvempi talous, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja työllisyys
- EU:n rooli maailmassa
- Arvot, oikeudet, oikeusvaltioperiaate ja turvallisuus
- Digitalisaatio
- Eurooppalainen demokratia
- Muuttoliike
- Koulutus, kulttuuri, nuoriso ja urheilu.
Ehdotukset ovat moninaisia ja vaihtelevat käytännönläheisistä toimista aina EU-instituutioiden toimivallan muutoksiin asti. Kansalaisten ehdotusten mukaan esimerkiksi ulkopolitiikassa EU:n pitäisi luopua siitä, että jäsenmaat tekevät päätökset aina yksimielisesti ja että Euroopan parlamentilla pitäisi olla aloiteoikeus lainsäädännössä, joka nyt kuuluu yksinomaan komissiolle. Lisäksi ehdotuksissa mainitaan muun muassa kemiallisten torjunta-aineiden ja lannoitteiden käytön vähentäminen, kertakäyttöisten muovien kieltäminen, julkisen liikenteen tukeminen ja parantaminen erityisesti maaseutu- ja saaristoalueilla sekä ympäristölle haitallisten tuotteiden mainonnan rajoittaminen.
Ideoista toteutukseen – agendana EU:n uudistaminen
Tulevaisuuskonferenssin ansiosta kansalaisten toiveet ja viestit on saatu eteenpäin. Loppuraportista selviää, että politiikan uudistukset sekä institutionaaliset innovaatiot koetaan tällä hetkellä kansalaisten keskuudessa kiireellisiksi. EU:n kohtaamat haasteet muun muassa koronapandemian hoidossa, demokratiakehityksessä ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa sekä nyt Ukrainan sodassa ovat tuoneet esiin unionin toiminnan heikkouksia.
Ukrainan sota ja EU:n pyrkimykset eroon riippuvuudesta Venäjän fossiilisesta energiasta ovat kuitenkin osoittaneet, että EU pystyy tarvittaessa nopeisiin toimenpiteisiin. Toisaalta monissa asioissa, kuten EU:n yhteisessä puolustuspolitiikassa tai unionin päätöksentekojärjestelmän uudistuksissa, unionin tulevaisuus ei ole yhtä selkeä.
Arvioiden mukaan 12 % loppuraportin ehdotuksista on sellaisia, jotka vaativat EU:n perussopimusten muutosta. Perussopimuksia on viimeksi uudistettu joulukuussa 2009 voimaan astuneen Lissabonin sopimuksen yhteydessä. Perussopimusten avaaminen ei kuitenkaan ole helppoa 27 jäsenmaan kesken, eikä se ole herättänyt kaikkien jäsenmaiden varauksetonta hyväksyntää.
Seuraavaksi parlamentti, neuvosto ja komissio selvittävätkin, miten ehdotukset voitaisiin käytännössä toteuttaa. Erityisesti parlamentti on suhtautunut uudistuksiin myönteisesti. Se aikoo edistää perussopimuksien muutoksia, joita konferenssin päätelmät edellyttävät. Myös isot jäsenmaat, Ranska etunenässä, ovat ajaneet perussopimusuudistusta. Sen sijaan pienemmät jäsenmaat, Suomi niiden joukossa, ovat suhtautuneet asiaan varauksellisemmin. Ne haluavat ensin huolella analysoida tulevaisuuskonferenssin ehdotukset ennen ison remontin aloittamista.
Selvitystyö siis jatkuu, ja tätä varten syksyllä 2022 järjestetään palautetapahtuma, jossa kansalaisille kerrotaan hankkeen etenemisestä ja mahdollisista uudistuksista. Nähtäväksi jää, toteutuuko konferenssin todellinen tavoite kansalaisten osallistamisesta vai jäävätkö uudistukset puheen tasolle.