Lue lisää
- Komission lehdistötiedote 22.6.
- Komission Suomen edustuston tiedote 22.6.
- Aloite kerro mielipiteesi -palvelussa
Luonnon ennallistamisella tarkoitetaan ihmisen muokkaaman ympäristön palauttamista luonnontilaan ja luonnon alkuperäisen monimuotoisuuden palauttamista. Komission antama lakiehdotus asettaa sitovia jäsenmaakohtaisesti sovellettavia tavoitteita luonnon ennallistamiseksi vuoteen 2050 mennessä. Välitavoitteena on ennallistaa vähintään 20 % EU:n maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä. Toimia rahoitetaan EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä noin 100 miljardilla eurolla.
Ehdotus auttaa toteuttamaan biodiversiteettistrategiassa esitetyn sitoumuksen, jonka mukaan Euroopan tulee näyttää esimerkkiä luontokadon pysäyttämiseksi ja luonnon ennallistamiseksi. Luonnon ennallistaminen on tärkeää niin ilmastonmuutoksen torjunnan kuin myös luonnon monimuotoisuuden kannalta. Ehdotuksen ajoitus ei voisi olla ajankohtaisempi, sillä Euroopan ympäristökeskuksen (ETA) mukaan tällä hetkellä jopa 81 % EU:n suojelluista elinympäristöistä on huonossa kunnossa.
Luonnon ennallistamista koskevassa säädöksessä asetetaan erilaisia maa- ja meriekosysteemejä koskevia tavoitteita ja velvoitteita. Etusijalle on tarkoitus asettaa ekosysteemit, joilla on suurimmat mahdollisuudet hiilen poistamiseen ja varastointiin sekä tulvien kaltaisten luonnonkatastrofien vaikutusten ehkäisemiseen tai vähentämiseen.
Erityisesti kaupunki- ja esikaupunkialueita koskevia tavoitteita ovat:
- Jäsenvaltioiden on varmistettava, ettei kaupunkien viheralueita ja puiden latvuspeittävyyttä menetetä vuoden 2021 tasosta vuoteen 2030 mennessä missään kaupungeissa, kunnissa ja esikaupunkialueilla.
- Viheralueiden kansallista kokonaispinta-alaa lisätään 3 %:lla vuoteen 2040 mennessä ja 5 %:lla vuoteen 2050 mennessä (vuoden 2021 tasosta) kaupungeissa, kunnissa ja esikaupunkialueilla.
- Kaikissa Euroopan kaupungeissa, kunnissa ja esikaupunkialueilla saavutetaan vähintään 10 % puiden latvuspeittävyys vuoteen 2050 mennessä
- Rakennuksiin ja infrastruktuuriin lisätään integroituja viheralueita.
Muita yleistavoitteita:
- Pölyttäjäkantojen väheneminen pysäytetään vuoteen 2030 mennessä ja kantoja lisätään siitä alkaen
- Maatalouden ekosysteemien monimuotoisuutta lisätään
- Turvemaita ennallistetaan ja vesitetään uudelleen
- Metsäekosysteemien monimuotoisuutta lisätään
- Tavoitteena on kattaa vähintään 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä luonnon ennallistamistoimenpiteillä
- Poistetaan jokien esteitä siten, että vähintään 25 000 kilometriä jokia muuttuu vapaasti virtaaviksi vuoteen 2030 mennessä.
EU-maiden tulee laatia kansalliset ennallistamissuunnitelmat tiiviissä yhteistyössä tutkijoiden, sidosryhmien ja kansalaisten kanssa. Suunnitelmissa tulee selvittää, mitä ja miten ennallistetaan ja millä rahoituksella. Ennallistamissuunnitelmat tulee laatia kaksi vuotta lainsäädännön hyväksymisen jälkeen, minkä jälkeen komissio arvioi suunnitelmat ja ehdottaa mahdollisia parannuksia. Jäsenvaltioille annetaan liikkumavaraa päättää parhaista kansallisista toimenpiteistä tavoitteiden saavuttamiseksi, koska jokaisella maantieteellisellä alueella on hyvin erilaisia ominaisuuksia. Oikeudellisesti sitovat tavoitteet asetetaan kuitenkin vuosille 2030, 2040 ja 2050.
Esitys on saanut kritiikkiä siitä, että jäsenvaltioille jätetään liian paljon liikkumavaraa tavoitteiden ja velvoitteiden suhteen. Lisäksi on peräänkuulutettu tavoitteiden tarkempaa määrittelyä. Esimerkiksi kaupunkialueiden osalta ehdotettuun lakiin sisältyy vain tavoite lisätä viheralueita ja kaupunkipuiden latvuspeitettä 10 %:iin vuoteen 2050 mennessä. Ilman tehokasta monitorointia ja selkeitä luonnon monimuotoisuuden tavoitteita toimien käytännön toimeenpano voi jäädä vain julistuksen tasolle.
Eurocities, ICLEI ja Suomen ympäristökeskus SYKE järjestävät syksyllä yhdessä komission kanssa sarjan työpajoja luonnon palauttamista koskien. Tarkoituksena on tutkia biodiversiteetin indikaattoreita ja antaa suosituksia komission lakiesitykseen. Lisätietoa työpajoista julkaistaan syksyn alussa.
Tiukat säännöt kemiallisten torjunta-aineiden käytön vähentämiseksi ja kestävämpien elintarvikejärjestelmien varmistamiseksi vuoteen 2030 mennessä
Toinen osa komission esityksestä keskittyy torjunta-aineiden vähentämiseen maataloudessa sekä kaupunkialueilla. Torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan direktiivin nykyiset säännökset ovat osoittautuneet liian heikoiksi ja ne on pantu täytäntöön epätasaisesti. Kemialliset torjunta-aineet vahingoittavat ihmisten terveyttä ja heikentävät luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi ne saastuttavat ilmaa, vettä ja laajempaa ympäristöä.
Uudet säännöt sisältävät mm. seuraavat ehdotukset:
- EU:n ja kansallisen tason oikeudellisesti sitovat tavoitteet torjunta-aineiden vähentämiseksi
- Torjunta-aineiden käyttökielto herkillä alueilla, esimerkiksi kaupunkien viheralueilla, julkisilla kävelyreiteillä, Natura 2000 -verkoston suojelualueilla sekä kaikilla uhanalaisten pölyttäjien kannalta suojelluilla alueilla.
Säännöissä ehdotetaan jäsenvaltioita oikeudellisesti sitovia tavoitteita kemiallisten torjunta-aineiden käytön ja riskien vähentämiseksi. Lisäksi ehdotetaan vaarallisimpien torjunta-aineiden käytön vähentämistä 50 %:lla vuoteen 2030 mennessä. Uusilla toimenpiteillä pyritään varmistamaan, että kaikki viljelijät ja muut torjunta-aineiden ammattimaiset käyttäjät harjoittavat integroitua tuholaistorjuntaa, jossa tarkastellaan ensin vaihtoehtoisia, ympäristön kannalta parempia tuholaistorjunta- ja torjuntamenetelmiä ennen kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä.
Kaupungeille merkittävää on se, että ehdotuksessa kielletään kaikki torjunta-aineet herkillä alueilla, mukaan lukien kaupunkien viheralueet, julkiset puistot, leikkikentät, koulut, virkistys- ja urheilukentät sekä julkiset polut. Jatkossa torjunta-aineita saa näillä alueilla käyttää ainoastaan erikseen eritellyissä tilanteissa. Huomionarvoista on myös se, että ehdotuksen mukaan jäsenvaltiot asettavat omat kansalliset vähennystavoitteensa torjunta-aineiden käytön lopettamiseksi. Kyseistä kohtaa on kritisoitu porsaanreiäksi, joka jälleen antaa liikaa valtaa jäsenmaille toteuttaa tai olla toteuttamatta uudistukset haluamallaan tavalla.
Ehdotukset vahvistavat Euroopan häiriönsietokykyä ja elintarviketurvaa keskipitkällä aikavälillä, kun pölyttäjäpopulaatiot muuttuvat terveemmiksi ja runsaammiksi, maaperän eroosio vähenee ja vedenpidätys paranee ja luonnollinen ympäristömme muuttuu puhtaammaksi ja myrkyttömämmäksi. Samalla vähennetään viljelijöiden riippuvuutta kalliista tuotantopanoksista, kuten kemiallisista torjunta-aineista.
Tapahtuu seuraavaksi
Aloitteet etenevät seuraavaksi neuvoston ja parlamentin käsiteltäväksi tavallisen lainsäädäntöprosessin mukaisesti.
Voit kertoa mielipiteesi ehdotuksista ja EU:n biodiversiteettistrategiasta täällä.