Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti vuosittaisen Euroopan tila -puheensa 14.9. Puheessa korostui odotetusti EU:n tuki Ukrainalle, EU:n toimet energiakriisiin liittyen ja EU:n kansainvälinen rooli demokratian puolustajana. EU:lla on edessään yllin kyllin haasteita, mutta puheen sanomana oli, että yhteen hiileen puhaltamalla EU-maat pystyvät selviämään tilanteesta.

LUE LISÄÄ

Von der Leyenin puhetta oli Euroopan parlamentin täysistunnossa Strasbourgissa kuuntelemassa myös Ukrainan presidentti Zelenskyin puoliso Olena Zelenska. Von der Leyen osoitti sanansa hänelle todetessaan, että Venäjän presidentti Putin tulee lopulta häviämään, kun taas Ukraina ja Eurooppa nousevat tilanteesta voittajina. ”Tänä päivänä rohkeudella on nimi – ja se on Ukraina. Rohkeudella on niiden ukrainalaisten miesten ja naisten kasvot, jotka ovat nousseet vastustamaan Venäjän hyökkäystä”, totesi von der Leyen.

Olemme koonneet alle Euroopan tila -puheen keskeisiä kokonaisuuksia sekä listauksen uusista aloitteista, jotka komissio tulee esittämään seuraavan vuoden aikana.

Venäjän hyökkäyssota ja Ukrainan jälleenrakentaminen
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja EU:n toimet nykyisessä energiakriisissä näkyivät läpi von der Leyenin puheen. Von der Leyen korosti, miten nopeasti ja yhtenäisesti EU toimi Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen alettua keväällä 2022 ja alleviivasi, että pakotteet Venäjää kohtaan pysyvät voimassa jatkossakin. Ukrainalle annettavan tuen lisäksi Von der Leyen esitteli askelia Ukrainan jälleenrakentamista kohti ja maan tiiviimpää linkittämistä Euroopan unioniin. Komissio esittää mm. 100 miljoonaa euroa käytettäväksi ukrainalaisten koulujen jälleenrakentamiseen ja Ukrainan liittämistä osaksi eurooppalaista maksutonta verkkovierailualuetta. Ukrainan liittämistä EU:n sisämarkkinoihin tulee myös edistää. Von der Leyen matkustikin puhetta seuraavana päivänä Ukrainaan keskustelemaan EU:n toimista Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa.

Energiakriisi
Kuten odotettua, von der Leyen esitteli myös komission toimenpiteitä energiakriisiin liittyen. Tärkeimpiin keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteisiin kuuluvat energiapaletin monipuolistaminen ja uusiutuviin energiamuotoihin investointi. Lyhyellä aikavälillä energiakriisiin vastaaminen vaatii kuitenkin konkreettisia toimenpiteitä, kuten sähkömarkkinoiden uudistamista vakuussäännöksiä muuttamalla sekä päivänsisäisiä hintaheilahteluja rajoittamalla. Komissio ehdottaa lisäksi, että suuria voittoja tekevien energiayritysten liikevoittoa tulee rajoittaa ns. windfall-verotuksen muodossa, fossiilisille polttoaineille on asetettava solidaarisuusvero ja kysyntää on vähennettävä kulutushuippujen aikaan.

Toisin kuin edellisellä viikolla julkistetussa komission ehdotuksessa, puheessa ei mainittu hintakattoa venäläiselle kaasuntuonnille (Unkarin vastustuksesta johtuen). Sen sijaan von der Leyen totesi, että komissio keskustelee luotettavien kaasuntoimittajien kanssa mahdollisesta hintakatosta. Von der Leyen huomautti myös, että väliaikaisia valtiontukipuitteita tullaan muuttamaan lokakuussa energiayhtiöiden tukemiseksi.  Näin helpotetaan valtiontakausten myöntämistä ja turvataan samalla energiayritysten tasapuoliset toimintaedellytykset. Komissio selvittää myös kaasun irtikytkemistä sähkömarkkinoiden hinnanmuodostuksesta, mm. Suomen toiveen mukaisesti.

Puheessaan von der Leyen korosti, että syyllinen nykyiseen energiakriisiin on Venäjä. Hän kuitenkin huomautti, että energian monipuolistaminen on välttämätöntä myös ilmastokriisin näkökulmasta.

Vihreä siirtymä & ilmastonmuutos
Von der Leyen korosti nykyisen kriisin osoittavan, että nykyisiä toimintatapojamme on muutettava ja alleviivasi vihreän siirtymän tarvetta. Vihreän siirtymän vauhdittamiseksi unioniin tullaan perustamaan innovaatiorahastosta rahoitettava uusi vetypankki, jonka tavoitteena on luoda uusi vetymarkkina. Lisäksi EU:n tavoitteena on saada aikaan kunnianhimoinen maailmanlaajuinen luontosopimus YK:n biologista monimuotoisuutta käsittelevässä konferenssissa joulukuussa. Von der Leyen huomautti myös, että elpymis- ja palautumistukivälineen kautta on vielä 700 miljardia euroa jaettavissa jäsenvaltioille. Nämä varat tulee kanavoida käytännön toimiin ja kestäviin investointeihin, kuten uusiin tuuliturbiineihin ja aurinkopuistoihin, suurnopeusjuniin ja energiansäästöön tähtääviin perusparannuksiin.

Strateginen autonomia
EU:n strategisen autonomian vahvistamiseksi komissio tulee esittämään EU:n kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen ja Euroopan suvereniteettirahaston luomista. Näiden tarkoitus on varmistaa ja parantaa EU:n omavaraisuutta harvinaisten maametallien ja metallien jalostuksen suhteen. Omavaraisuuden lisäksi strategiseen autonomiaan sisältyy kansainvälisten kumppanuussuhteiden laajentaminen.

Demokratia, oikeusvaltio & EU:n rooli maailmalla
Puheessa alleviivattiin Ukrainan sodan olevan osa laajempaa kamppailua autoritääristen valtioiden ja demokratioiden välillä. Juuri siksi EU:n tulee von der Leyenin mukaan vahvistaa suhdettaan demokraattisiin kumppaneihin, etenkin lähialueilla – millä viitattiin erityisesti Ukrainaan, Moldovaan sekä Länsi-Balkanin alueeseen. Lisäksi komissio pyrkii parantamaan unionin sisäistä demokratiaa ja vähentämään ulkoista vaikuttamista esittämällä demokratian puolustuspaketin. Lisäksi komissio jatkaa oikeusvaltion puolustamista ja korruptioon puuttumista unionin sisällä. Von der Leyen totesikin, että EU:n korruptionvastaista lainsäädäntöä tulee päivittää, korruptio lisätä EU:n ihmisoikeuspakotejärjestelmään ja työtä oikeusvaltioperiaatteiden edistämiseksi jatkaa.

Uusi konventti EU:n perussopimusten muuttamiseksi
EU:n kyky tehdä päätöksiä nopeasti on ollut pitkään koetuksella, ja tämä on tullut entistä voimakkaammin esiin Venäjän vastaisten toimien yhteydessä Unkarin asettuessa yksimielisyyttä vaativissa päätöksissä vastahankaan. Von der Leyen peräänkuuluttikin uuden EU-konventin asettamista pohtimaan perussopimusten muuttamista. ”Jos haluamme laajentaa unionia, meidän on myös oltava valmiita uudistamaan unionia. Uskon, että on tullut aika kutsua koolle valmistelukunta EU:n perussopimusten muuttamiseksi […]”, totesi von der Leyen puheessaan.

Osaamisen teemavuosi 2023 ja taloudellisen kehityksen turvaaminen
Puheessaan von der Leyen julisti vuoden 2023 osaamisen teemavuodeksi. Euroopan työmarkkinoilla on kohtaanto-ongelma, johon tulee vastata panostamalla koulutukseen. Osaamisvajeen kiinnikuromisen suhteen tulee kuulla sekä yritysten tarpeita että työntekijöiden toiveita. Von der Leyen huomautti, että Eurooppa tarvitsee myös ulkomaista työvoimaa, jonka vuoksi tutkintojen tunnustamista ja tunnistamista pitää edelleen parantaa ja nopeuttaa.

Liiketoimintaympäristön parantamiseksi komissio tulee ehdottamaan mm. pk-yritysten apupaketin, ns. BEFIT-ohjelman, joka pyrkii helpottamaan yritysten verosääntöjä ja tätä kautta yritysten toimintaa sisämarkkinoilla. Lisäksi komissio tulee esittämään lokakuussa ehdotuksensa EU:n talousohjausjärjestelmän päivittämiseksi. Julkisen velan kasvua ei ehkä jatkossa enää nähdä yksinomaan huonona asiana, mikäli se mahdollistaa vihreän siirtymän mahdollistavat investoinnit.

Solidaarisuus sukupolvien ja jäsenmaiden välillä
Nuoriin liittyen von der Leyen korosti, että EU:n tulee asettaa nuorten tulevaisuus etusijalle ja lisätä sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n perussopimuksiin. Unionin demokraattista toimintaa tulee myös kehittää kansalaisten tahdon mukaisesti, mm. lisäämällä kansalaispaneeleita osaksi päätöksentekoa. Esimerkkinä kansalaispaneeleista lähteneestä aloitteesta, von der Leyen mainitsee komission tulevan uuden esityksen mielenterveyteen liittyen.

Solidaarisuutta tarvitaan myös jäsenmaiden välillä, mitä tulee esimerkiksi muuttoliikekysymyksiin liittyen. Ukrainalaisten pakolaisten vastaanoton tulisi von der Leyenin mukaan toimia esimerkkinä unionin kyvystä toimia muuttoliikekysymyksissä jatkossakin. Lisäksi unioniin tarvitaan tehokas, mutta perusoikeuksia kaikilta osin kunnioittava rajavalvonta.

Puheessa esille tulleet ehdotukset seuraavalle vuodelle:

  • Tukipaketti ukrainalaisten koulujen jälleenrakentamiseen
  • Sähkömarkkinoiden uudistaminen osana energiakriisipakettia
  • Uuden vetypankin perustaminen
  • Demokratian puolustuspaketti
  • EU:n korruptiolainsäädännön päivittäminen ja korruption lisääminen EU:n ihmisoikeuspakotejärjestelmään
  • EU:n kriittisiä raaka-aineita koskeva säädös
  • Euroopan suvereniteettirahasto
  • Pk-yritysten apupaketti BEFIT
  • EU:n talousohjausjärjestelmän päivittäminen
  • Sukupolvien välisen solidaarisuuden lisääminen perussopimuksiin

Kaikki komission keskeiset aloitteet vuodelle 2022 löytyvät komission aiekirjeestä.