EU-hankkeet tutuksi: Lounapuisto pyrkii kiertotalouden edelläkävijäksi

Alle kymmenen kilometrin päästä Salon keskustasta kehitetään kiertotalouden toimijoiden keskittymää. Alueella sijaitsee voimalaitos, jonka ympärille halutaan rakentaa toimiva kiertotalouden yritysekosysteemi Lounapuisto-hankkeen avulla. Paraikaa alueelle houkutellaan yrityksiä ja muita toimijoita, jotka voivat hyötyä voimalaitoksesta saatavasta energiasta ja alueen infrastruktuurista, samalla alueelle lisäarvoa tuottaen ja vihreää siirtymää edistäen.

Kiertotalousekosysteemin visiosta alueen työllisyyden edistämiseen
Lounapuisto-hanke perustuu kiertotalouteen eli talousmalliin, jossa materiaaleja ja resursseja kierrätetään ja hyödynnetään mahdollisimman pitkään. Kiertotaloudessa materiaalia ei mene hukkaan, ja roskiin päätyy vain sellainen materiaali, jota ei voi enää jalostaa uusiokäyttöön. Käytännössä kiertotalous vaatii mittavia panostuksia kierrätykseen, jätteidenkäsittelyyn ja innovaatioihin. Tarvitaan esimerkiksi uusia keinoja, joiden avulla vanhoja tai rikkinäisiä kulutustuotteita voidaan purkaa osiin, ja niissä käytetyt raakamateriaalit jalostaa uuteen käyttöön.

Kiertotaloudella on merkittävä rooli vihreässä siirtymässä, jonka avulla EU:n pyrkii hiilineutraaliksi vuonna 2050 ja Suomi jo vuonna 2035. Myös Salo tavoittelee hiilineutraalisuutta vuoteen 2035 mennessä. Mikäli ilmasto- ja ympäristötavoitteet halutaan saavuttaa, tulee myös materiaalien uusiokäyttöastetta nostaa merkittävästi, sillä suuri osa käyttökelpoisesta raaka-aineesta menee edelleen roskiin. Tähän Lounapuisto-hankkeessa halutaan puuttua.

Hankkeen pääasialliset tavoitteet ovat kiertotalouden ekosysteemien vision luominen, kiertotalouden toimijoiden verkoston ja ekosysteemin kehittäminen sekä alueen työllisyyden ja vetovoimaisuuden edistäminen. Ensimmäinen tavoite on jo saavutettu, kun Turun yliopiston tutkijoiden ja sidosryhmien avulla valmisteltu visio saatiin äskettäin valmiiksi. Seuraavaksi hankkeessa keskitytäänkin vision jalkauttamiseen yhdessä Turun ammattikorkeakoulun toimijoiden kanssa. Lisäksi hankkeessa aiotaan panostaa viestintään, sillä kiertotalouspuistosta halutaan tehdä tunnettu toimija niin alueella kuin laajemminkin.

Lounavoiman ekovoimalaitos. Kuvan ottanut: Lounavoima Oy

Keinolannoitteiden kierrätys ja uusiokäyttö yhtenä mahdollisena sovellusalana
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja siitä seurannut energiakriisi ovat entisestään korostaneet hankkeen merkityksellisyyttä. Kriisin myötä energiankäyttöä halutaan tehostaa koko EU:n alueella ja tuotannon omavaraisuutta lisätä. Joitakin raaka-aineita tai tuotteita ei enää ole saatavilla kuten aiemmin, eivätkä länsimaat halua olla enää riippuvaisia autoritaaristen maiden tuonnista.

Nämä aiheet ovat puhututtaneet myös Lounapuisto-hankkeen toimijoita. Hankkeen koordinaattori Jussi Somerpalo mainitsee yhtenä esimerkkinä keinolannoitteet, joita on aiemmin tuotu suurissa määrin Venäjältä ja joiden saanti on tyrehtynyt sodan ja sitä seuranneiden pakotteiden myötä. Nyt Suomessa pohditaan, miten lannoitteita voitaisiin tuottaa omavaraisesti. Somerpalon mukaan Lounapuisto voisi tarjota esimerkiksi kierrätyslannoitteita valmistavalle yritykselle puitteet toimia alueella, jolla tuotteelle löytyisi varmastikin kysyntää. Lannoitteet ovat tärkeitä Salon alueella, sillä alueella on paljon peltoviljelyalaa.

Tulevaisuuden Lounapuisto on kiertotalouden edelläkävijä
Somerpalo kuvailee tulevaisuuden Lounapuistoa yritysten ekosysteeminä, jossa toisen roska on toisen rikkaus. Ideaalitilanteessa alueelle nousee teollisten toimijoiden keskittymä, jossa yritykset hyödyntävät toistensa teollisen tuotannon sivuvirtaa raaka-aineena omien tuotteidensa kehittämisessä. Materiaaleja käytetään tehokkaasti ja tietoa jaetaan eri toimijoiden kesken. Myös Salon alueen erityispiirteet, kuten maatalous ja vahva ICT-osaaminen, näkyisivät puiston toiminnassa.

Paraikaa Somerpalo ja muut hankkeen toimijat keskustelevat erilaisten yritysten ja toimijoiden kanssa Lounapuiston tarjoamista mahdollisuuksista, kuten voimalaitoksesta saatavasta energiasta ja alueen valmiista liikenneinfrastruktuurista. Somerpalo kertoo tavoitteen olevan, että Lounapuisto on tunnettu toimija ekoteollisuuspuistojen verkostossa ja sen ulkopuolella jo vuoden päästä. Hankkeessa tehdään myös kovasti työtä sen eteen, että alueelle saadaan houkuteltua ensimmäisiä investointeja jo ensi vuonna.

Lounavoiman ekovoimalaitos. Kuvan ottanut: Lounavoima Oy

Onnistuessaan hankkeen jalanjälki on kokoansa paljon suurempi, Somerpalo toteaa. Paikallisesti Lounapuisto mahdollistaa uusien työpaikkojen muodostumisen alueelle ja vähentää ympäristökuormaa, mutta hanke voi myös toimia esimerkkinä kiertotalouden ratkaisuista kansainvälisesti. Lounapuistolla onkin jo ollut kansainvälisiä vierailijoita mm. Israelista ja Virosta.

Vaikka nykyinen hankerahoitus loppuu vuoden 2023 elokuussa, uskotaan Lounapuisto-hankkeen vaikutusten ulottuvan pitkälle tulevaisuuteen. Vuoteen 2035 ulottuva hankevisio on kunnianhimoinen.  Visiossa Lounapuisto tuottaa uusiutuvaa energiaa ja vetyä, minkä lisäksi alueella jalostetaan mm. elektroniikkaa, mineraaleja, muovia ja biojätettä. Se on osa laajempaa kiertotalouspuistojen verkostoa ja panostaa sujuvaan yhteistyöhön sekä tiedon tuottamiseen ja jakamiseen.

EAKR-rahoitus alueen kehityksen mahdollistajana
Lounapuisto on neljän eri toimijan yhteishanke, jota rahoittaa EU:n aluekehitysrahasto EAKR. Päävetäjänä toimivan Yrityssalon lisäksi hankkeessa ovat mukana Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu ja paikallinen energiantuottaja Lounavoima Oy.

Hankkeen valmisteluvaiheessa mukana ollut Yrityssalon kehittämispäällikkö Maija Pirvola kertoo ulkopuolisen hankerahoituksen olevan tärkeää koko Salon alueen elinvoiman kehityksen kannalta. Hankkeilla uudistetaan Salon alueen toimintaympäristöä ja edistetään yritysten kilpailukykyä. Pirvola kertookin Yrityssalon hakevan ulkopuolista hankerahoitusta jatkuvasti eri lähteistä.

Lounapuistoakaan ei välttämättä olisi nyt kehitteillä ilman EU:n aluekehitysrahastosta saatua hankerahoitusta. Rahoituksen myötä hanketta on pystytty viedä ajatuksen tasolta konkreettisiksi toimenpiteiksi ja Lounapuisto kiertotalouspuistolle on saatu hyvä alku.

Lounapuisto-hankkeen valmistelu oli entuudestaan tuttujen yhteistyökumppaneiden kanssa vaivatonta. Itse ajatus Lounapuistosta lähti Yrityssalolta, ja hankkeen työnjako eri toimijoiden kesken oli selkeää alusta asti. Hakuprosessin ollessa tuttu jo aiemmilta hakukierroksilta, ei hankkeen valmisteluun ja valmistelun aikaisiin tapaamisiin lopulta mennyt kuin kaksi viikkoa.

Muille hankerahoituksen hakijoille Pirvola vinkkaa, että hankeopas kannattaa lukea tarkkaan ja oma hanke suunnitella niin, että sen sisältö ja toiminnat ovat yhdenmukaisia hankeoppaan linjausten kanssa. Lisäksi täytyy olla selkeä ymmärrys siitä, millaista kehittämistä toimintaympäristö ja yritykset kaipaavat. Näin on helppo edetä hankesuunnitelman mukaisesti ja saada yritykset mukaan kehittämiseen.