Komissio julkaisi 26.10. saasteettomuussuunnitelmaan (Zero Pollution Action Plan) liittyvän lainsäädäntöpaketin, jossa päivitetään niin ilmanlaatua, jätevesiä kuin pinta- ja pohjavesiä koskevaa lainsäädäntöä. EU:n tavoitteena on, ettei vuoteen 2050 mennessä ilmakehään, vesistöihin ja maaperään enää päästetä ihmiselle tai luonnolle haitallisia päästöjä.

EU:n saasteettomuussuunnitelma on osa komission Green Deal -ohjelmaa, jonka tavoitteena on tehdä EU:sta hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Saasteettomuussuunnitelman alaisella lainsäädännöllä pyritään vähentämään ympäristökuormaa. 26.10. julkaistussa lainsäädäntöpaketissa päivitetään ilmanlaatuun, yhdyskuntajätevesien käsittelyyn sekä pinta- ja pohjavesien epäpuhtauksiin liittyvää lainsäädäntöä.

Puhtaampaa ilmaa – ilmanlaatudirektiivin päivitys
Ilmansaasteet ovat huomattava terveyshaitta EU:n alueella. Euroopan ympäristökeskuksen mukaan ne johtavat mm. syövän ja muun sairauksien muodossa arviolta n. 300 000 vuosittaiseen ennenaikaiseen kuolemaan EU:n alueella. Nykytilanteessa lähes kaikki EU:n kaupunkiasukkaat altistuvat maailman terveysjärjestö WHO:n suositukset ylittävälle määrälle terveydelle haitallisia ilmansaasteita. Ilmanlaatudirektiivin päivityksen tarkoituksena on puuttua näihin ongelmiin.

Jotta vuoden 2050 saasteettomuustavoitteisiin päästään, komissio esittää ilmanlaatunormien säännöllistä tarkastamista viiden vuoden välein. Komission ehdotuksessa pyritään myös selkeyttämään ilmanlaadun standardeja. Vaarallisimpien epäpuhtauksien eli pienhiukkasten osalta komissio alentaa vuosittaista raja-arvoa nykyisestä 25 μg/m³ raja-arvosta 10 μg/m³ tasolle. Alentamisesta huolimatta se on kuitenkin edelleen reilusti korkeampi kuin maailman terveysjärjestö WHO:n suositus 5 μg/m³ raja-arvosta.

Ehdotuksessa asetetaan myös selkeämmät toimintaohjeet viranomaisille. Viranomaisten tulee laatia ilmanlaatusuunnitelma tilanteissa, joissa ilmansaasteiden raja-arvot ylitetään tai niiden odotetaan ylittyvän. Ilmanlaatusuunnitelmassa määritellään keinot, joiden avulla ilmansaasteen määrä saadaan noudattamaan raja-arvoja. Lisäksi direktiivipäivityksessä esitetään, että ilmansaasteista terveyshaittoja kärsineillä ihmisillä on oikeus kompensaatioihin viranomaisilta, mikäli EU:n ilmanlaatuun liittyviä säännöksiä on rikottu. Ehdotuksessa selkeytetään myös oikeussuojaan ja lainsäädännön rikkomisesta koituvia seuraamuksia ja mahdollistetaan kollektiiviset vahingonkorvauskanteet.

Resurssitehokkaampaa jätevesien käsittelyä – yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskeva direktiivi
Jätevesidirektiivin päivityksellä pyritään edistämään jäteveden käsittelyn resurssi- ja energiatehokkuutta. Direktiivin uudistuksessa mallia on otettu erityisesti Pohjoismaista, eli meidän kannaltamme se ei juuri tuo mukanaan uutuuksia.

Veden laadun turvaamiseksi ehdotetaan velvoitetta ottaa talteen ravinteita jätevedestä. Resurssihukan vähentämiseksi ehdotuksessa on uusia sääntöjä liittyen fosforin talteenottoon, jotta sitä voidaan käyttää lannoitteiden tuotannossa. Tavoitteena on myös mahdollistaa energianeutraali jäteveden käsittely vuoteen 2040 mennessä hyödyntämällä paremmin uusiutuvan energian, kuten biokaasun potentiaalia. Lisäksi komissio haluaa parantaa jätevesien järjestelmällistä seurantaa mm. mikromuovien ja virusten osalta.

Jäteveden käsittelyä koskeva velvoite laajennetaan koskemaan 2000 asukkaan kunnista 1000 asukkaan kuntiin. Suuremmat yli 100 000 asukkaan kaupungit velvoitetaan yhdennettyjen vesienhoitosuunnitelmien laatimiseen rankkasateiden hallinnan helpottamiseksi.

Ehdotuksessa esitetään lisäksi laajennettua tuottajavastuuta, jonka myötä yritysten tuotannon ulkoisvaikutukset pyritään ohjaamaan tuottajan maksettavaksi saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti. Komission ehdottama päivitys direktiiviin velvoittaa mikroepäpuhtauksien aiheuttajat maksamaan niiden poistamisesta. Suurin osa mikroepäpuhtauksista EU:n alueella johtuu kosmetiikka- ja lääketeollisuuden tuotannosta.

Pinta- ja pohjaveden suojelu uusilta epäpuhtauksilta
Euroopan lähes 100 000 pintavesistöä (joet, järvet, kosteikot ja altaat) ja 12 000 pohjavesimuodostumaa ovat elintärkeitä puhtaan juomaveden, terveiden ekosysteemien ja luonnon monimuotoisuuden, maanviljelyn sekä sähkön ja lämmön tuotannon kannalta.

Kolmas lainsäädäntöpäivitys koskee pinta- ja pohjavesien epäpuhtauksia koskevaa luetteloa. Luetteloon lisätään 25 ainetta, jotka vaikuttavat luontoon ja ihmisten terveyteen haitallisesti. Näitä ovat esimerkiksi

  • PFAS-yhdisteet: ”ikuisten kemikaalien” ryhmä, joita käytetään muun muassa keittoastioissa, vaatteissa ja huonekaluissa, sammutusvaahdossa ja henkilökohtaisen hygienian tuotteissa
  • erilaiset torjunta-aineet ja torjunta-aineiden hajoamistuotteet, kuten glyfosaatti
  • bisfenoli A, jota käytetään pehmittimenä ja muovipakkauksissa
  • jotkin lääkkeet, kuten kipulääkkeet, tulehdusta alentavat lääkkeet ja antibiootit.

Lisäksi vaatimuksia päivitetään (lähinnä tiukennetaan) 16 jo säännellyn epäpuhtauden osalta, kuten raskasmetallit ja teollisuuskemikaalit. Lisäksi luettelosta poistetaan neljä epäpuhtautta, jotka eivät enää muodosta EU:n laajuista uhkaa.