Syksyn myötä keskustelu energiakriisistä on vahvistunut. Vaikka päättäjät sopivat ensimmäisestä kriisipaketista lokakuun alussa, ovat seuraavat kriisitoimet jo valmistelussa. Uutisessa vedetään yhteen lokakuun tapahtumia energiakriisin osalta.

Lokakuun tapahtumat

  • Ensimmäisen kriisipaketin hyväksyntä 6.10.
  • Valtio- ja hallitusjohtajien epävirallinen kokous 7.10.
  • Energiaministerien epävirallinen kokous 10.–11.10.
  • Eurooppa-neuvoston kokous 20.–21.10.
  • Energiaministerien kokous 25.10.

Taustaa

EU:n eri toimijat ovat syksyn mittaan pyrkineet löytämään ratkaisuja energiakriisiin ja energiahintojen rajuun nousuun. Komissio julkisti syyskuun puolivälissä ehdotuksensa energiakriisiin vastaamiseksi ja ensimmäinen kriisipaketti hyväksyttiin lokakuun alussa. EU:n kollektiivisia toimia kaivataan kuitenkin vielä lisää. Sekä lyhyen että pidemmän aikavälin toimia tarvitaan, sillä luvassa on eri arvioiden mukaan ainakin kaksi vaikeaa talvea. Vaikka monia huolettaa tuleva talvi, voi sitä seuraava olla vielä vaikeampi, sillä venäläinen kaasu, jonka avulla energiavarannot kerrytettiin tälle talvelle, tulee korvata jollakin muulla ensi vuoteen mennessä. Pitkällä aikavälillä myös ilmastotavoitteet asettavat paineita energiasektorille.

Lokakuussa energiasektorilla keskusteltiin EU:n toimien lisäksi mm. Saksan omasta energiakriisipaketista. Sitä kritisoitiin laajasti muiden jäsenmaiden keskuudesta, sillä se koettiin epäreiluna ja markkinoita vääristävänä. Huolta energiasta lisäsi myös Nordstream-putkien tahallinen räjäytys syyskuun lopussa. Voit lukea tästä Eurooppa-toimiston yhteenvedon energiakriisin taustoista ja syyskuun tapahtumista.

Ensimmäinen kriisipaketti hyväksyttiin lokakuun alussa

Komissio julkisti kannanottonsa energiakriisin liittyvistä toimenpiteistä syyskuun alussa. Ripeän valmistelun jälkeen energiaministerit pääsivät 30.9. järjestetyssä energianeuvoston kokouksessa yhteisymmärrykseen seuraavista komission ehdottamista toimista:

  • sähkön kysynnän vähentäminen
  • alhaisten tuotantokustannusten omaavien sähköntuottajien tulojen rajoittaminen
  • solidaarisuusmaksun kerääminen fossiilisten polttoaineiden tuottajilta.

Sähkön kysynnän vähentäminen

Sitovan tavoitteen mukaan jäsenmaiden tulee vähentää sähkön kulutusta vähintään 5 % kulutushuippujen aikaan. Jäsenmaiden tulee tunnistaa 1.12.2022-31.3.2023 välillä 10 % tunneista, jolloin kulutus on korkeimmillaan, ja vähentää kulutusta näiden kulutushuippujen aikaan. Jäsenmaiden päätäntävaltaan kuuluu, miten tavoite saavutetaan. Jäsenmaille on myös asetettu ei-sitova tavoite vähentää kokonaisenergiankulutusta 10 %.

Alhaisten tuotantokustannusten omaavien sähköntuottajien tulojen rajoittaminen

Päätöksen mukaan näiden energiantuottajien tulojen yläraja tulee olemaan 180 euroa/MWh ja on voimassa 30.6.2023 asti. Näihin tuotantomuotoihin lukeutuvat mm. uusiutuva energia ja ydinvoima. Ehdotuksen mukaan jäsenmaiden tulee periä näiltä energiantuottajilta ylijäämätulot ja jakaa ne uudelleen kuluttajille, jotka kärsivät sähkön hinnannoususta eniten. Päätökseen sisällytettiin kuitenkin myös joustoa, jonka mukaan jäsenmaat voivat mm. rajoittaa voittoja enemmän ja määritellä tulorajan erilaiseksi eri tuotantoteknologioille. Päätöksessä kuulutetaan myös yhteisvastuuta, niin että täysin sähkön tuonnista riippuvaisilla jäsenmailla, joiden sähkön nettotuonti ylittää 100 % kynnyksen, on mahdollisuus sopia ylijäämätuottojen jakamisesta suurimman viejämaan kanssa.  

Solidaarisuusmaksun kerääminen fossiilisten polttoaineiden tuottajilta

Jäsenmaiden tulee kerätä fossiilisen energian yhtiöiltä väliaikainen solidaarisuusmaksu, jonka määrä lasketaan vuoden 2022 tai 2023 alusta verotettujen tuottojen perusteella. Solidaarisuusmaksu peritään niistä voitoista, jotka ovat vähintään 20 % suurempia kuin verotettavien voittojen keskiarvo neljältä tilikaudelta vuoden 2018 alusta alkaen. Myös solidaarisuusmaksun kautta kerätyt varat tulee käyttää tilanteesta kärsivien kotitalouksien ja yritysten tukemiseen ja vihreään siirtymään. Toimenpide on voimassa 31.12.2023 saakka.

EU:n neuvosto hyväksyi virallisesti väliaikaiset toimenpiteet 6.10. Toimenpiteet astuvat voimaan 1.12. Slovakia ja Puola äänestivät toimenpidepakettia vastaan. Löydät yhteenvedon toimenpiteistä tästä.

Toinen kriisipaketti on jo valmisteilla

Seuraavia energiakriisitoimia peräänkuulutettiin ministerien toimesta jo ennen kuin ensimmäinen energiakriisipaketti oli virallisesti hyväksytty. Komissiota pyydettiin selvittämään mm. tuontikaasun hintakattoa ja yhteisten kaasuostojen mahdollisuutta. Komission ehdotus toisesta energiakriisipaketista julkaistiin 18.10. Löydät ehdotuksen täältä.

Komission lisäehdotuksissa keskitytään nimenomaan kaasumarkkinaan ja niihin lukeutuvat seuraavat toimet:

  • EU:n yhteiset kaasuhankinnat
  • korkeisiin kaasuhintoihin puuttuminen
  • yhteisvastuuta koskevat oletussäännöt ja kysynnän vähentäminen.

EU:n yhteiset kaasuhankinnat

Nykytilanteessa EU-maiden energiayritykset kilpailevat keskenään EU:n alueelle tuotavasta kaasusta. Keskinäinen tarjontakilpailu on nostanut kaasun hintaa ja haitannut erityisesti pieniä maita, jotka eivät ole pärjänneet tarjouskilpailussa. Yhteiset kaasuhankinnat vähentäisivät keskinäisen kilpailun vaikutusta kaasun hinnanmuodostukseen ja alentaisivat siten kaasusta maksettavia hintoja. Komissio ehdottaa siksi, että vähintään 15 % energiayritysten kaasuvarastojen täyttötavoitteesta saavutettaisiin yhteisten kaasuhankintojen avulla, eurooppalaisen kaasunhankintakonsortion kautta. Ehdotuksessa lisättäisiin myös kaasunhankintojen läpinäkyvyyttä, jotta toimitusvarmuutta ja energia-alan yhteisvastuuta voitaisiin arvioida helpommin.

Korkeisiin kaasunhintoihin puuttuminen

Yhä useammat jäsenmaat vaativat komissiolta kaasun hintakaton selvittämistä. Komission toisessa kriisipaketissa ehdotetaankin dynaamista hintarajaa kaasumarkkinoille ja uutta markkinamekanismia kaasun hinnan muodostumiseen.

Eurooppalaisilla kaasumarkkinoilla kuluttajien kaasusopimusten hinnat määräytyvät pitkälti merkittävimmän eurooppalaisen kaasupörssi TTF:n hintojen mukaan, joka huomioi pääosin putkien avulla toimitettavan kaasun hinnan. Sodan myötä EU:n kaasuntuonti on kuitenkin enenevissä määrin LNG-muotoista, jonka kaupan hintaa TTF-pörssi ei heijasta yhtä hyvin. Komissio ehdottaakin, että energia-alan sääntelyviranomaisten yhteystyövirasto määrittäisi objektiivisen päivähintojen arviointivälineen ja sitä myötä täydentävän viitehinnan, joka kuvaisi LNG:n markkinahintaa nykyistä paremmin. Lisäksi komissio ehdottaa tarvittaessa käyttöön otettavaa väliaikaista dynaamista hintarajaa TTF:n hintojen rajoittamiseksi sekä väliaikaista päivänsisäistä hintapiikin ylärajaa. Toisin sanoen, komission ehdottaa väliaikaista ja tarvittaessa käyttöön otettavaa hintakattoa kaasumarkkinoille.

Komission ehdotuksessa pyritään myös helpottamaan energiayritysten likviditeettiongelmia, jotka johtuvat korkeista vakuusvaatimuksista johdannaismarkkinoilla. Johdannaismarkkinoiden korkeat vakuusvaatimukset ovat johtaneet ongelmiin yrityksillä, joilla ei ole ollut riittävästi käteisvaroja. Komissio pyrkii helpottamaan näiden yritysten toimintaa laajentamalla hyväksyttävien vakuuksien luetteloa.  Tämä on keino, jota myös Suomen hallitus on peräänkuuluttanut.

Yhteisvastuuta koskevat oletussäännöt ja kysynnän vähentäminen

Komission ehdotuksiin lukeutuvat myös uudet säännöt yhteisvastuusta ja uusi tavoite kysynnän vähentämisestä. Kaasun kulutusta on tärkeää vähentää jatkossakin, sillä pelkästään kaasun hintojen keinotekoinen alentaminen hintakatolla ei riitä. Siksi komissio esittää, että kaasun kulutuksen tulisi olla maaliskuuhun saakka noin 15 % pienempi kuin edellisen viiden vuoden keskiarvokulutus.

Yhteisvastuusääntöjen on taas määrä varmistaa, että kaasun saanti turvataan hätätilanteissa. Sitä laajennetaan myös maihin, joihin ei tuoda kaasua putkien avulla vaan LNG-muodossa. Energiaköyhyyden torjumiseksi ja vihreän siirtymän kirittämiseksi komissio ehdottaa myös lisärahoituksen suuntaamista koheesiopolitiikan avulla ja REPowerEU-suunnitelman kautta.

Yhteisymmärrys toimenpiteiden tärkeydestä, ei keinoista

Jäsenmaat ovat kuitenkin olleet erimielisiä energiakriisiin vastaamisen keinoista johtuen maiden erilaisista energiapaleteista. Erimielisyyksiä ovat herättäneet etenkin kaasun hintakatto ja kaasun irrottaminen sähkömarkkinoiden hinnanmuodostuksesta.

Kysymys kaasun hintakatosta on erityisen vaikea. Sitä kannattaa yli puolet jäsenmaista, mutta EU:n talousmoottori ja kaasusta hyvin riippuvainen Saksa on tähän mennessä vastustanut ajatusta. Myös komissio on ollut vastahakoinen esittelemään kaasun hintakattoon liittyviä toimenpiteitä, sillä se saattaa samanaikaisesti lisätä kaasun kysyntää ja heikentää kaasuntuojien kannustimia myydä kaasua EU:n alueelle. Toinen hankala kysymys on kaasun hinnan mahdollinen irrottaminen sähkön hinnan muodostumisesta, esim. laajentamalla Espanjan ja Portugalin saamaa poikkeuslupaa.

Erimielisyyksistä huolimatta Eurooppa-neuvosto osoitti 20.–21.10. pitämässään kokouksessaan komissiolle vihreää valoa myös näiden toimien jatkovalmistelulle. Kun toimenpiteet konkretisoituvat, on niistä helpompi tehdä poliittinen päätös. Keskustelut jatkuivat huippukokousta seuraavalla viikolla energiaministerien kesken. Tavoitteena on hyväksyä toinen kriisipaketti 24.11. energiaministerien kokoontuessa seuraavaan ylimääräiseen kokoukseen.

Energia sävyttää keskusteluja vielä pitkään

Vaikka toisesta kriisipaketista saataisiin yhteisymmärrys lähiviikkoina, ei energiakysymykset tule poistumaan otsikoista tai esityslistoilta hetkeen. Päästääkseen EU:n pidemmän aikavälin päästövähennystavoitteisiin tulee EU:n energiapalettia muuttaa reilusti uusiutuvan energian suuntaan. Tähän tarvitaan mittavia investointeja. EU:n tulee myös lisätä energiatehokkuutta esimerkiksi parlamentin ja neuvoston trilogineuvotteluihin etenevän rakennusten energiatehokkuusdirektiivin avulla.  

Kaupunkien energiansäästökampanja

Euroopan komissio on tunnistanut kaupunkien tärkeän roolin RePowerEU-suunnitelman toteuttamisessa, energiansäästötoimissa ja kansalaisten tukemisessa energiakriisin keskellä. Kaupunginjohtajien ilmasto- ja energiasopimusaloite Covenant of Mayors, Euroopan komissio ja alueiden komitea ovat julkaisseet Energy Saving Sprint -energiansäästökampanjan. Covenant of Mayors kokoaa verkkosivuilleen tietoa eurooppalaisten kaupunkien energiansäästötoimista ja hyvistä käytännöistä. Turun kaupunki on mukana kampanjassa.

Lue lisää: https://www.eumayors.eu/plans-and-actions/cities-energy-saving-sprint.html