Turkulaisen Tsemppi-yhdistyksen vetämän hankkeen tavoitteena on auttaa mielenterveyden haasteiden kanssa kamppailevia tai muuten hankalassa elämäntilanteessa olevia pääsemään takaisin työn, opiskelun tai muiden työllisyyttä tukevien palveluiden piiriin. Hanke on saanut rahoitusta ESR-ohjelmasta.

Tietoja hankkeesta

Nimi: Paluu työelämään

Hankekumppanit: Monipalvelukeskus Tsemppi ry

Rahoitusohjelma: ESR-rahasto

Toteutusaika: 15.2.2021 – 31.07.2023

Budjetti: 377 403 €

Lue lisää hankkeen verkkosivuilta ja tutustu Monipalvelukeskus Tsempin palveluihin.

Mielenterveyden haasteet ovat viime vuosina olleet julkisessa keskustelussa yhä säännöllisemmin. Huolta ovat herättäneet erityisesti nuorten mielenterveysongelmat, niiden ollessa nuorten aikuisten parissa yleisin syy siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Putoaminen työelämästä on paitsi yksilölle vaikeaa myös yhteiskunnalle kallista, ja tähän Paluu työelämään -hankkeessa halutaan puuttua.  

Hankkeen projektipäällikkö Petra Tuomisto kertoo, että onnistuessaan hanke on sekä taloudellisesti että inhimillisesti kannattava. Mielenterveysasiakkaiden saaminen takaisin työelämään tuo taloudellisia säästöjä mm. sairaalajaksojen ja sairauslomien vähenemisen myötä. Samalla myös verotulot kasvavat. On myös inhimillisesti tärkeää, että kaikilla on mahdollisuus olla osa tuottavaa yhteiskuntaa omien mahdollisuuksien mukaan.

Tavoitteena tukea asiakasta siirtymävaiheissa

Hankkeen kohderyhmänä ovat työelämän ulkopuolella olevat 18–35-vuotiaat mielenterveysasiakkaat tai muuten haastavassa elämäntilanteessa olevat, joita kiinnostaa paluu työn, opiskelujen tai muiden työllisyyttä tukevien palveluiden pariin. Palveluun osallistuminen ei vaadi mielenterveysdiagnoosia tai -lähetettä, ja se on asiakkaalle maksutonta. Hankkeessa tehdään yhteistyötä monien eri toimijoiden, kuten yliopistollisen sairaalan psykiatrian osaston, TE-palveluiden sekä muiden järjestöjen kanssa.

Tuomisto kertoo hankkeen idean lähteneen tarpeesta sujuvoittaa mielenterveysasiakkaiden polkua takaisin työelämään. Nykyisellään polku on haasteellinen, sillä palveluverkko koostuu useasta toimijasta, joista jokainen hoitaa omaa vastuualuettaan. Kun kellään yksittäisellä toimijalla ei synny asiakkaan tilanteesta kokonaiskuvaa, vaatii palveluiden löytäminen ja käyttö asiakkaalta paljon omatoimisuutta. Riskinä on silloin, että asiakas tippuu palveluverkosta eri siirtymävaiheissa. Hankkeen yhtenä tavoitteena onkin tukea asiakkaita tällaisissa nivelvaiheissa esimerkiksi silloin, kun asiakkuus kuntouttavassa työtoiminnassa loppuu.

Asiakkaiden tilanteet ja tarpeet vaihtelevat paljon. Tuomiston mukaan osalle riittää muutama tapaaminen, kun taas toisilla saattaa olla takanaan useamman vuoden tauko työelämästä ja suurempi avun tarve. Käytännössä asiakkuus aloitetaan yhteisellä tilannekartoituksella, jonka avulla mielenterveysasiakkaat saavat selkeän kuvan sen hetkisestä työ- ja toimintakyvystään. Kartoituksen jälkeen luodaan jatko- ja toimintasuunnitelma, jota lähdetään toteuttamaan yhdessä asiakkaan kanssa.

Toimintasuunnitelmaan voi kuulua työpaikan etsiminen avoimilta työmarkkinoilta yhdessä hankkeen työntekijöiden kanssa. Hankkeen työntekijät saattavat myös olla yhteydessä yrityksiin löytääkseen yksilöllisiä työpaikkoja asiakkaille. Toimintatavan tavoitteena on vähentää leimaantumista ja madaltaa työnantajan rekrytointiriskiä. Lisäksi hankkeessa hyödynnetään TE-hallinnon olemassa olevia työkokeilun-, tukityön- ja työllistymisen palveluja. Hankkeessa saatetaan myös auttaa asiakasta alanvaihdossa tai kannustaa palaamaan tai aloittamaan opinnot.

Tärkeintä on Tuomiston mukaan tunnistaa asiakkaan yksittäiset tarpeet. Hankkeessa on pohdittu asiakkaiden kanssa työnhaun lisäksi vaikkapa yksinäisyyden tunteen torjumista ja vapaa-ajan toiminnan keksimistä, sillä muiden elämän osa-alueiden sujuminen vaikuttaa myös työkykyyn ja -valmiuteen. 

Koronapandemian myötä muuttunut toimintaympäristö haasteena

Hankkeen aloitus ajoittui keskelle koronapandemiaa, jolloin pandemianaikaiset etätyösuositukset olivat yhä voimassa. Uuden tukipalvelun lanseeraaminen tällaisissa olosuhteissa oli haastavaa, ja asiakasmäärä jäi hankkeen alkuvaiheessa suunniteltua pienemmäksi. Asiakkaiden tavoittaminen oli vaikeaa, eikä ohjaus hankkeen palveluihin ollut sujuvaa myöskään toisilta palveluntarjoajilta. Pandemiatilanteen hellittäessä asiakastyöskentely saatiin lopulta käyntiin, ja asiakkaat ovat nyt löytäneet palvelun. Alkuvaiheen odotettua pienempää asiakasmäärää on kuitenkin hankalaa kuroa umpeen jälkikäteen. Tuomisto uskookin hankkeen asiakasmäärän jäävän alkuperäistä arvioita pienemmäksi.

Asiakastyön lisäksi hankkeen yhtenä tavoitteena oli kartoittaa ja rakentaa sujuvaa asiakasohjausta palveluiden nivelvaiheisiin yhteistyössä viranomaisten ja muiden järjestöjen kanssa. Pirstaleinen toimintakenttä ja samanaikaiset muutokset toimintaympäristössä hankaloittivat kuitenkin hanketyötä. Asiakasohjauksen mallia ei olla päästy hankkeessa kehittämään toivotusti.

Tuomisto mainitsee syinä sekä organisaatiomuutokset että toimijoiden vaihtumisen eri organisaatioissa. Hankehakemuksen kirjoittamisen jälkeen muutoksia tapahtui sekä hyvinvointialueiden luomisen myötä että työllisyyspuolella, kun Turku otettiin osaksi työllisyyden kuntakokeilua. Asiakasohjauksen mallia pohdittiin samanaikaisesti monen eri toimijan osalta, eikä hanke ollut tässä yhteistyössä mukana toivotulla tavalla.

Hankkeen sisällä palvelupolkuja on kuitenkin pohdittu ahkerasti. Tuomiston mukaan hankkeen kaltaiselle palvelulle olisi erityisesti tarvetta kuntouttavan työtoiminnan jälkeen, työelämään siirtymistä helpottamaan. Toimiva palvelumalli ohjaisi asiakkaan kuntouttavasta työtoiminnasta tarvittaessa Paluu työelämään -hankkeen kaltaisen toiminnan pariin. Toisin kuin hankesuunnitelmassa ajateltiin, nyt suuri osa hankkeen asiakkaista on ohjautunut toiminnan piiriin psykiatrisen hoidon kautta, jolloin avun tarve on ollut laajempaa kuin hankkeessa alun perin ajateltiin.

Hanketta suunnitteleville Tuomisto vinkkaakin, että hankkeen tavoitteita kannattaa miettiä tarkkaan etukäteen. Etenkin tavoitteiden realistisuus ja käytössä olevat keinot täytyy pohtia tarkkaan. Eri lomakkeiden ja raporttien täyttö saattaa myös olla asiaan tottumattomalle vaikeaa.

Yksilöllistä palvelua ja onnistumisia

Vaikka hanketyössä on ollut omat haasteensa, kertoo Tuomisto myös onnistumisista. Hankkeessa on autettu useampia henkilöitä takaisin työelämään, joskus vuosienkin mittaisten taukojen jälkeen. Parhaimpia puolia hankkeessa ovat olleet riittävät resurssit asiakkaiden auttamiseen ja kohtaamiseen.

Tuomisto toteaa, että hankkeessa on ollut hienoa päästä auttamaan ihmisiä ilman kiireen tuntua. Sen myötä palvelua on voitu muotoilla asiakkaan tarpeiden mukaan ja on vältytty tilanteilta, jossa asiakasta pallotellaan luukulta luukulle. Vaikka työntekijät ovat auttaneet asiakkaita tarvittaessa myös laajemmaltakin pohjalta, esimerkiksi auttamalla siivous- ja ruoanlaittorutiinien luomisessa, on palvelun fokus kuitenkin aina pysynyt työelämään tai opintoihin palaamisessa - arkiaskareiden sujuvan pyörittämisen myötä myös työnhakuun keskittyminen on ollut asiakkaille helpompaa.

Tuomisto kertoo, että hankkeen toimintatapaa, jossa asiakkaita on tuettu monipuolisesti, on arvostettu asiakkaiden parissa. Vaikeassa elämäntilanteessa olevalle avun hakeminen eri paikoista on haastavaa ja vaatii usein sellaisia voimavaroja, joita asiakkaalla ei välttämättä ole. Tuomisto toteaa kuitenkin samaan hengenvetoon, että tilanne voi olla myös työntekijän kannalta haastava. Osattavaa eri tahojen palveluista, lomakkeista ja toimintamalleista on paljon, kuten on asiakkaiden erilaisia tilanteita ja niiden yhdistelmiäkin.

Tuomisto uskoo silti, että vastaavalle palvelumallille on tarvetta jatkossakin. Vaikka monipuolinen työ on ollut ajoittain vaativaa, on sillä myös saatu hienoja tuloksia. Hän toivookin, että hankkeessa hyväksi havaitut toimintatavat voivat joissain muodossa jäädä pysyvämmäksi osaksi sosiaali- ja terveysalan palvelukenttää joko järjestöissä tai uusilla hyvinvointialueilla.

Paluu työelämään -hanke on turkulaisen Monipalvelukeskus Tsemppi-yhdistyksen vetämä. Hanke jatkuu vuoden 2023 heinäkuuhun saakka ja uusia asiakkaita otetaan vastaan maaliskuun 2023 asti.