Marras- ja joulukuun tapahtumat
- Komission ehdotus kaasun hinnan rajoittamisesta 22.11.
- Ylimääräinen energiaministerien kokous 24.11.
- Energiaministerien kokous 13.12.
- Energiaministerien kokous 19.12.
Taustaa
Sähkölaskuja nostattava energiakriisi on ollut otsikoissa ja päättäjien pöydällä koko syksyn ajan. Pääosin Venäjän hyökkäyssodasta johtuva kaasupula ja siitä aiheutunut paine korottaa hintoja on johtanut energiamarkkinoiden hinnanmuodostusmekanismin myötä kaiken energian hinnan nousuun. Sen lisäksi kuiva kesä ja päästökaupan kiristyminen ovat entisestään heikentäneet energiatarjontaa ja täten lisänneet hinnankorotuspaineita. Voit lukea lisää kriisin taustoista ja ensimmäisestä kriisipaketista syyskuun uutisestamme.
Vaikka kriisin juuret löytyvät jo vuoden takaa, on energiamarkkinan poikkeustilanne eskaloitunut toden teolla vasta kesän jälkeen. Ensimmäinen yhteinen kriisipaketti hyväksyttiin vauhdilla lokakuun alussa. Neuvosto päätti silloin toimenpiteistä, joiden avulla pyritään vähentämään sähkön kysyntää ja tukemaan korkeiden energialaskujen kanssa kamppailevia kuluttajia. Toimenpiteisiin lukeutuivat mm. sitova tavoite kulutuksen vähentämisestä kulutushuippujen aikaan ja sähköntuottajien tulojen tilapäinen rajoittaminen.
Jo ensimmäistä kriisipakettia hyväksyttäessä oli kuitenkin selvää, että lisätoimia tullaan tarvitsemaan etenkin kaasumarkkinoihin liittyen. Toisen yhteisen kriisipaketin sisällön neuvottelu alkoikin heti lokakuun puolivälissä, jolloin komission ehdotus lisätoimenpiteistä julkaistiin. Ehdotukseen lukeutuivat:
- yhteiset kaasuhankinnat
- hintojen korjausmekanismi ja dynaaminen hintaraja
- yhteisvastuuta koskevat oletussäännöt.
Tarkempi kuvaus komission ehdotuksesta löytyy lokakuun uutisestamme.
Kiista kaasun hintakatosta viivästytti kriisipaketin hyväksyntää
Jäsenmaiden alkuperäinen tavoite oli hyväksyä toinen kriisipaketti energiaministerien kokouksessa 24.11. Kyseisessä kokouksessa energiaministerit pääsivätkin yhteisymmärrykseen yhteisistä kaasuhankinnoista ja yhteisvastuuta koskevista oletussäännöistä mutta eivät hintojen korjausmekanismista ja dynaamisesta hintarajasta.
Vaikka hintakattoa kannatti suurin osa jäsenvaltioista, sitä vastusti joukko jäsenvaltioita, kuten Saksa, Alankomaat, Tanska ja Viro. Erimielisyyksistä huolimatta sekä Eurooppa-neuvosto että energiaministerit pyysivät lokakuussa komissiota jatkamaan hintakaton valmistelua ja esittämään konkreettisen ehdotuksen mahdollisesta hintakatosta seuraavaa energianeuvoston kokousta varten. Komissio julkisti ehdotuksensa hintojen rajoittamisesta lopulta vain kaksi päivää ennen energiaministerien 24.11. pidettyä kokousta.
Komission ehdotuksessa kaasun hinnanrajoitusmekanismi olisi astunut voimaan, mikäli TTF:n (Title Transfer Facility) eli EU:ssa yleisimmin käytetyn kaasun hinnan viitearvon kuukausimarkkinahinta ylittää 275 €/MWh yli kahden viikon ajan ja mikäli erotus TTF-hinnan ja LNG-kaasun hinnan välillä ylittää 58 €/MWh viimeisimmät 10 päivää näiden kahden viikon aikana. Rajoittamalla hintoja ainoastaan kuukausimarkkinoiden tuotteisiin komission ehdotus pyrki vähentämään markkinoiden likviditeettiriskiä. Hinnanrajoitusmekanismin vaikutuksia olisi tarkkailtu jatkuvasti, ja se olisi voitu poistaa käytöstä tarvittaessa hyvin nopeasti.
Komission ehdotusta kritisoitiin kannattajien osalta kuitenkin liian löyhäksi, eivätkä vastustajatkaan olleet esitykseen tyytyväisiä. Erimielisyys hintakatosta viivästyttikin lopulta päätöksenteon kaikista kaasumarkkinoihin liittyvistä toimista joulukuulle.
Sopu löytyi 19.12.
Hinnanrajoitusmekanismista käytiin joulukuun ensimmäisten viikkojen aikana pitkiä neuvotteluita EU-puheenjohtajamaa Tšekin johdolla. Energiaministerit pääsivät lopulta sopuun rajoitusmekanismin ehdoista 19.12.
Hinnanrajoitusmekanismin voimaanastumisen ehtoja löyhennettiin mm. vähentämällä rajahintaa (180 €/MWh vrt. komission esitys 275 €/MWh) ja hintaerotuksen määrää (35 €/MWh vrt. komission esitys 58 €/MWh) sekä lyhentämällä vaatimusta näiden hintaehtojen voimassaoloajasta (yhteensä 3 arkipäivää vrt. komission esitys 14 ja 10 päivää). Mekanismi voidaan edelleen poistaa käytöstä nopeasti, mikäli se häiritsee kaasumarkkinoiden tarjontaa ja uhkaa johtaa kaasupulaan. Päätöksen mukaan hinnanrajoitusmekanismi astuu voimaan 15.2.2023. Löydät lisätietoa hinnanrajoitusmekanismista neuvoston verkkosivuilta.
Mitä seuraavaksi?
Keskustelu energiasta jatkuu varmasti myös ensi vuoden puolella, sillä komissio linjasi työohjelmassaan vuodelle 2023 sekä sähkömarkkinoiden uudistamisesta että puhtaiden energiamuotojen käyttöönoton edistämisestä. Euroopan tulee myös alkaa varautumaan seuraavaan talveen jo nyt, sillä kaasuvarantoja ei voida enää ensi vuonna täyttää halvalla venäläisellä kaasulla. Lisäksi luvassa on keskustelua siitä, miten hyvin nyt käyttöön otetut kriisitoimet ovat toimineet.