EU-hankkeet tutuksi: Yliopiston työelämäpalvelut yrityksille -hanke

Vuonna 2021 aloittaneen Yliopiston työelämäpalvelut yrityksille (YTY) -hankkeen tavoitteena on vakiinnuttaa sujuvat käytännöt yritysyhteistyölle ja edistää opiskelijoiden laadullista työllistymistä paikallisiin yrityksiin. Yliopistojen ja työelämän välisessä yhteistyössä ei sinällään ole mitään uutta, sillä ajan saatossa yhteisiä projekteja on tehty paljon. Toiminta on kuitenkin ollut epäsäännöllistä ja koostunut yksittäisistä hankkeista tai kursseista, eikä sille ole ollut vakiintuneita käytäntöjä tai selkeää toimintamallia. ”Olemme vuosien varrella törmänneet samaan ongelmaan: sekä yritykset että yliopisto kaipaavat lisää yhteistyötä, mutta jostain syystä yhteistyötä tehdään edelleen vähän”, hankkeen projektipäällikkö Pilvi Lempiäinen Turun yliopiston työelämäpalveluista tiivistää.

Vähäisen yhteistyön syitä kartoitettiin hankkeen alussa yrityksille tehdyn kyselyn ja eri sidosryhmien haastattelujen avulla. Vastauksissa nousi esille mm. prosessien hitaus, mutta myös yliopistojen ja yliopistojen työelämäpalveluiden tunnettuuden puute. Kartoituksessa kävi ilmi, että tunnettuus oli huonoa erityisesti pk-yrityksissä, joissa ei välttämättä aiemmin ole tehty yhteistyötä yliopistojen kanssa. Hankkeessa onkin keskitytty parantamaan yhteistyötä juuri pk-yritysten kanssa.

Hankkeessa syntyi uusia yritysyhteistyön malleja  

Sekä Turun yliopistossa että Åbo Akademissa on YTY-hankkeen aikana panostettu yhteistyöverkostojen kasvattamiseen ja tunnettuuden lisäämiseen paikallisissa yrityksissä. Åbo Akademin työelämäpalvelu Arbetsforum sekä Turun yliopiston Rekry tarjoavat nyt hankkeessa kehitettyjä yrityksille suunnattuja yhteistyön palvelupaketteja.

Rekryssä lanseerattiin syksyllä 2022 erityisesti pk-yrityksille suunnattu matalan kynnyksen Urakummi-toiminta. Pientä vuosittaista kummimaksua vasten yritys voi liittyä urakummi-verkostoon, jossa se saa näkyvyyden lisäksi ajankohtaista tietoa Rekryn palveluista ja kutsun mukaan Rekryn tapahtumiin. Kummimaksu menee kokonaisuudessaan opiskelijajärjestöjen työelämätoimintaa palkitsevaan stipendirahastoon. Ensimmäinen stipendirahastosta annettava Urakummi-palkinto jaetaan tulevana keväänä. Lempiäinen uskoo Urakummi-toiminnan jäävän Rekryn pysyväksi toimintatavaksi, sillä se on vaivaton ja helposti lähestyttävä yhteistyömuoto. Urakummiuden lisäksi Rekry tarjoaa yrityksille myös laajempaa urapartnerisopimusta, johon sisältyy lisää näkyvyyttä, konsultointia ja räätälöityä yhteistyötä.

Myös Arbetsforum kehitti omat yritysyhteistyön partnerimallinsa hankkeen aikana. Projektisuunnittelija Charlotta Wendelin kertoo, että hankkeessa kehitettiin Arbetsforumille sekä maksullinen että maksuton palvelumalli. Maksullinen yhteistyömalli on pääasiassa suunnattu yrityksille, jotka haluavat mahdollisimman sujuvan tavan rekrytoida ja tavoittaa yliopisto-opiskelijoita sekä kehittää työnantajamielikuvaansa. Maksuton malli on puolestaan tarkoitettu mm. järjestöille ja kunnille, ja se tähtää tiedonvaihtoon, näkyvyyden kasvattamiseen ja pitkäjänteiseen yhteistyöhön. Kumpaankin malliin on nimetty oma yhteyshenkilö, joka vastaa yhteistyön sujumisesta. Wendelin uskoo, että partnerimallien kehittäminen tulee jatkumaan myös hankkeen loputtua, sillä mallit ovat saaneet hyvää palautetta kohderyhmiltään. Jatkokehittämisen puolesta puhuu myös Åbo Akademin viimeaikainen vahva panostus yhteiskuntasuhteisiin. 

Ilmakuva Turun tuomiokirkosta. © Turun yliopisto.

Opiskelijoiden yrittäjyysajattelun vahvistaminen

Suoran yritysyhteistyön lisäksi YTY-hankkeessa on haluttu vahvistaa opiskelijoiden yrittäjämäistä ajattelua ja osaamista. Vaikka ajatus yrittäjyydestä saattaa olla yliopisto-opiskelijalle vieras, on yrittäjyydessä ja palkattuna työntekijänä olemisessa kuitenkin paljon samaa. ”Sinulla pitää olla jokin myytävä tuote, josta joku haluaa maksaa – on se sitten se, että myyt osaamistasi työnantajalle palkkaa vastaan tai myyt osaamistasi asiakkaalle yrittäjänä”, Lempiäinen toteaa.

Yrittäjyysajattelun vahvistamiseksi Rekry ja Arbetsforum kehittivät itseopiskelukokonaisuudet, jotka ovat kummankin yliopiston opiskelijoiden vapaasti suoritettavissa. Kurssi on järjestetty suomen ja ruotsin lisäksi myös englanniksi, joten sen voi suorittaa myös kansainväliset opiskelijat. Lisäksi hankkeessa on järjestetty kontaktivalmennusta, jossa on itseopiskelun lisäksi ryhmätapaamisia ja muita koulutuksia. Syksyllä Rekry järjesti käänteisen leijonaluolan, jonka yhteydessä kolme yritystä sai pitchata haasteitaan opiskelijoille, jotka puolestaan antoivat yrityksille kehitysehdotuksia. Lopulta opiskelijat valitsivat yhden haasteen jatkotyöstettäväksi kurssille.

Verkko-opintojen ja kurssien tavoitteena on etenkin keskittyä tulevaisuusohjaukseen ja yrittäjämäisen ajattelun kehittymiseen. Niiden toivotaan saavan opiskelijoiden ajattelemaan ennemmin, mitä omalla osaamisella voisi tehdä, sen sijaan että ajattelee, mitä työpaikkoja on jo valmiiksi tarjolla.

Pitkäjänteisiä kontakteja parantamaan laadullista työllistymistä

Yritysyhteistyötä lähdettiin YTY-hankkeessa kehittämään pitkäjänteisesti. Sen toivotaan poikivan jatkossa lisää yliopisto-opiskelijoiden laadullista työllistymistä Turun alueelle ja tukevan koko alueen kasvua. Yritysyhteistyötä on myös haluttu lisätä erityisesti niille aloille, joissa sitä ei ole ollut entuudestaan paljon. Näihin lukeutuvat nk. generalisti-alat, joissa ei valmistuta suoraan tiettyyn työnkuvaan eikä luontaisia kontakteja yrityksiin välttämättä synny opintojen kautta.

Entä miksi yritysten tulisi kiinnostua yhteistyöstä yliopistojen kanssa? Charlotta Wendelin toteaa, että opiskelijat ovat osaavaa työvoimaa ja haluavat tietää työllisyysmahdollisuuksista heidän opiskelupaikkakunnallansa ja lähialueella. ”Täällä on todella iso porukka, jolla on erittäin laaja osaaminen ja jotka ovat hirveän kiinnostuneita siitä, mitä työelämä tarjoaa ja miten omaa osaamistaan voi hyödyntää yrityksissä”, Wendelin kiteyttää.

Pitkällä aikavälillä yhteistyö antaa yrittäjille mahdollisuuden kasvattaa tunnettuutta ja rakentaa hyvää työnantajakuvaa opiskelijoiden keskuudessa, vaikkei tarvitsisikaan uusia tekijöitä juuri nyt. Kun yrityksen rekrytointitarve tulevaisuudessa syntyy, on yritys jo mahdollisille työnhakijoille ennalta tuttu.

Seuraava hanke on jo suunnitteilla

Vaikka YTY-hankkeessa on ollut omat haasteensa, suunnitellaan työelämäpalveluissa jo seuraavia hankkeita. Yliopistojen työelämäpalveluille hanketoiminta on entuudestaan tuttua, ja se nähdään hyvänä tapana kehittää uusia ideoita, joista voi tarpeen mukaan jalostaa pysyvämpiä toimintamalleja.

Muille hanketyötä suunnitteleville Lempiäinen vinkkaa, että hakemuksessa ja hanketyössä kaikkein tärkeintä on hyvä ja vakuuttava idea. ”Jos hakemuksessa on muita puutteita, niistä voidaan lähteä neuvottelemaan, kunhan saa hyvin tuotua esiin, mikä on hankkeen idea ja mitä uutta se tuo toimintaan”, Lempiäinen neuvoo.