Teollisuussuunnitelman taustalta löytyvät sekä EU:n ilmastotavoitteet että muuttunut talouden toimintaympäristö. Osaajapula, väestön ikääntyminen ja muutokset turvallisuusympäristössä haastavat taloutta. Huolta on herättänyt myös EU:n jääminen jälkeen globaalissa kilpajuoksussa kohti vihreämpää teknologiaa ja teollisuutta. Suunnitelman taustalla näkyy myös kansainvälisesti kasvava protektionismi ja valtiotukien uudelleen käyttöönotto erityisesti Yhdysvalloissa.
Teollisuussuunnitelman voikin nähdä EU:n vastauksena Joe Bidenin IRA-talouspakettiin (Inflation Reduction Act), jolla vauhditetaan vihreää siirtymää Yhdysvalloissa. EU:n näkökulmasta paketin kotimaista teollisuutta suosivat säännökset rikkovat kansainvälisen kaupan sääntöjä. Taustalla on myös kasvava huoli Kiinasta, jonka antama tuki kotimaiselle teollisuudelle on ollut jo pidemmän aikaa kaksinkertaista verrattuna EU:n vastaavaan tukeen.
Komission esittämässä uudessa suunnitelmassa teollisuuden vihreää siirtymää rakennetaan neljän pilarin varaan:
- sääntelykehyksen yksinkertaistaminen
- rahoituksen saannin nopeuttaminen
- osaamisen lisääminen
- avoimen kaupan ja toimivien tuotantoketjujen turvaaminen.
Sääntelykehyksen yksinkertaistaminen
Komissio esittää useita eri toimenpiteitä, joiden avulla vihreän teollisuuteen liittyvää sääntelykehystä voisi yksinkertaistaa. Näihin lukeutuvat yhteisten eurooppalaisten tuotestandardien määrittely ja yhteiset kestävyyden vaatimukset julkisille hankinnoille osana hiilineutraalin teollisuuden säädöstä. Yhtenäistäminen laajentaisi vihreän teollisuuden markkinoita, kun tuotteita ei tarvitse laatia erilaisiksi jäsenmaiden välillä. Komissio esittää kuluvan vuoden aikana myös sähkömarkkinoiden rakenneuudistusta ja myöhemmin kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen. Tärkeiden raaka-aineiden saatavuus pyritään varmistamaan mm. kiertotalousratkaisujen ja raaka-aineiden tuontilähteitä monipuolistamalla.
Rahoituksen saannin nopeuttaminen
Jotta EU:n kilpailukyky säilyy kansainvälisillä markkinoilla, tulee vihreään siirtymään ohjata lisää investointeja nopeasti. EU suuntaa tällä rahoituskaudella noin 390 miljardia euroa vihreään siirtymään, minkä lisäksi tarvitaan jäsenvaltioiden ja yksityisten sijoittajien rahoitusta.
Teollisuussuunnitelmassa ehdotetaan siksi useita eri helpotuksia valtiontukisääntöihin. Helpotuksilla pyritään edesauttamaan teollisuuden irtautumista hiilestä ja houkuttelemaan vihreän teollisuuden investointeja EU:n alueella. Valtiontukisääntöjä ehdotetaan mm. muutettavaksi niin, että tukia voi kohdentaa hiilineutraalin teknologian valmistukseen, eikä ainoastaan tutkimus- ja kehitystoimintaan. Tämä olisi selkä muutos aiempiin valtiontukiperiaatteisiin. Suomi on suhtautunut etenkin tuotantotukiin negatiivisesti.
Rahoituksen suuntausta vihreään siirtymään pyritään myös edesauttamaan yksinkertaistamalla ja nopeuttamalla vihreän teollisuuden lupaprosesseja, esimerkiksi määrittelemällä yhteiset käsittelyajat eri lupavaiheille. Komissio pyrkii myös yksinkertaistamaan Euroopan yhteistä etua koskeviin tärkeisiin hankkeisiin (IPCEI) liittyvien hankkeiden hyväksymisprosessia.
Valtiontukien helpottamisen lisäksi komissio pyrkii lisäämään vihreään teollisuuteen suunnattuja tukia myös EU-rahoituksen osalta. InvestEU-rahoitusohjelman kokonaisrahoituksen määrän kasvattamista selvitetään. Komissio esittää myös haku- ja raportointiprosessien virtaviivaistamista elpymisrahoituksen osalta. Komissio on myös kaavaillut syksylle 2023 ensimmäisen Innovaatiorahaston huutokaupan, jolla tuetaan uusituvan vedyn tuotantoa. Lisäksi selvitetään tuotantotukien käyttöönottoa tietyille vihreän siirtymän kannalta tärkeille tuotantoaloille ja innovaatioille Innovaatiorahaston kautta. Komissio aikoo myös esittää uutta suvereniteettirahastoa, jonka tavoitteena on säilyttää EU:n kilpailukyky kaksoissiirtymälle tärkeillä aloilla.
Suunnitelmassa peräänkuulutetaan myös pääomamarkkinaunionin eteenpäin viemistä, jotta vihreään siirtymään saadaan houkuteltua riittävästi yksityistä pääomaa.
Osaamisen lisääminen
Osaamistason nostaminen on edellytys vihreän siirtymän onnistumiselle. Helpottaakseen osaajapulaa, komissio ehdottaa mm. yhteisen osaamispoolin perustamista kolmansien maiden osaajien maahanmuuton edistämiseksi. Lisäksi komissio valmistelee muutoksia säätelykehikkoon, joiden myötä yritykset voivat saada tukea työntekijöiden vihreän siirtymän koulutukseen.
Vuoden 2023 aikana komissio tulee myös julkaisemaan kaksi uutta energiaan liittyvää kumppanuutta EU:n osaamissopimuksen alle liittyen maalla tuotettaviin uusiutuviin energiamuotoihin sekä lämpöpumppuihin.
Avoin kauppa & toimivat tuotantoketjut
Suunnitelmassa todetaan EU:n jatkavan kaksoissiirtymän rakentamista vapaan kaupan varaan. Komissio ehdottaa suunnitelmassa myös nk. kriittisten raaka-aineiden klubin perustamista ja puhtaan teknologian tai hiilineutraalin teollisuuden kansainvälisten kumppanuuksien solmimista. Ehdotuksilla pyritään turvaamaan globaalit tuotantoketjut ja tekemään vihreästä siirtymästä globaali ilmiö.
Valtiontukisääntöjen muutokset jakavat jäsenvaltioita
Jäsenmaiden reaktiot vihreän teollisuuden suunnitelmaan ovat olleet vaihtelevia. Jotkin ehdotukset ovat saaneet laajaa tukea, kuten lupaprosessien helpottaminen ja virtaviivaistaminen, kun taas toiset, etenkin valtiontukisääntöihin liittyvät muutokset, ovat herättäneet huolta sisämarkkinoiden kilpailun vääristymisestä. Valtiontukisääntöjen muutoksiin suhtautuvat kriittisesti mm. Suomi, Ruotsi, Tanska, Alankomaat, Irlanti sekä Tšekki ja Slovakia. Muutoksia sääntöihin on taas ajanut etenkin Ranska. Myös Saksa suhtautuu muutoksiin myönteisesti.
Suomessa huolta ovat herättänet etenkin esillä olleet tuotantovaiheen tuet. Tuotantovaiheeseen sallittu tuki olisikin selkeä linjanmuutos aiempaan valtiontukipolitiikkaan. Pienten maiden huolena on, että tällainen tuki vääristää kilpailua sisämarkkinoilla, sillä pienet maat eivät voi kilpailla suurten maiden kanssa tukien määrällä. Kysymysmerkkinä on myös, miten pitkään väliaikaisiksi ajatellut toimenpiteet olisivat voimassa.
Jäsenmaiden välinen jako valtiontukisääntöjen muutoksiin liittyen näkyy Eurooppa-neuvoston päätelmissä. Vaikka päätelmissä todetaan, että sääntöjen tulee mahdollistaa tilapäinen, nopea ja kohdennettu tuki vihreän siirtymän kannalta strategisille aloille, korostetaan niissä, että muutokset on tehtävä niin että sisämarkkinoiden eheys ja tasapuolisuus turvataan. Päätelmien kärkeen nostettiin valtiontukisääntöjen menettelyjen yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen.
Komission odotetaan julkistavan ensimmäisiä vihreään teollisuussuunnitelmaan liittyviä esityksiä jo maaliskuun 2023 aikana.