EU-hankkeet tutuksi: BSGI-hanke Itämeren alueen pelialan vahvistamiseksi

Kohderyhmänä sijoittajat ja mentorit

Pelialan kasvusta huolimatta alan sijoituskentältä ei löydy montaa pelialaan erikoistunutta sijoitustoimijaa. Lupaavat pelialan sijoituskohteet saattavat siis usein jäädä pimentoon tiedon ja sijoitusosaamisen puutteen vuoksi. Hankkeen yhtenä tavoitteena olikin tuottaa tietoa ja työkaluja sijoittajille siitä, mitä mahdollisuuksia ja riskejä pelialalle sijoittamisessa on ja miten siihen sijoittamista kannattaa lähestyä, ja näin lisätä sijoittamista pelialalle.

Vastaavasti pelialan startup -kentällä on vahva tarve mentoreille, mutta mentoreille ei ole olemassa kattavia tukiverkostoja. Turku Game Hubin vastuulla oli heidän laajan kokemuksensa myötä mallin luominen mentorointityöpajalle, jota muut pelialan toimijat voivat hyödyntää mentorointitoiminnan kehittämisessä. Lisäksi Turku Game Hubin kontaktien kautta hankkeen työhön saatiin mukaan mentoreita ja puhujia.

Hankkeen pääkoordinaattorina toimi saksalainen pelialan yritys BGZ Berlin International Cooperation Agency. Suomesta koordinaattorina toimi Metropolia-ammattikorkeakoulu, Turku Game Hubin toimiessa partnerina.

Hanketyöskentelyn tukena aiempi osaaminen

Turku Game Hub tarjoaa pelialan yrityksille, yksittäisille pelikehittäjille ja muille pelialan laajan kentän tekijöille tukea liiketoiminnan kehittämiseen esimerkiksi mentoroinnin ja ilmaisen toimitilan tarjoamisen muodossa. Yhteistyötä on tehty esimerkiksi Boost Turku -yrittäjäverkoston kanssa, jossa Turku Game Hub on ollut vastuussa Startup Journey Game Track -ohjelmasta, joka on suunnattu alkuvaiheessa oleville pelialan start-up -yrityksille.

Yksi Turku Game Hubin perustajista Natasha Skult sai tiedon hankkeesta alun perin Metropolialta. Hanke oli jatkoa aiemmalle Baltic Game Industry -hankkeelle, joka toteutettiin vuosina 2017-2020. Skultin lisäksi Turku Game Hubista hanketyöskentelyyn osallistui Jami Andersson.

Hankehakemuksen jättäminen sujui ongelmitta. Skultilla oli entuudestaan kokemusta hanketyöskentelystä, mikä helpotti hakemuksen tekemistä. Lisäksi hänen mukaansa hakemusprosessi oli kevyempi, sillä Turku Game Hub osallistui hankkeeseen partnerina eikä koordinaattorina, jolloin hallinnollinen työmäärä on pienempi.

Motivaatio hankkeeseen osallistumiseen oli alusta pitäen vahva, sillä hankkeen tarkoitus sopi erinomaisesti Turku Game Hubin toimintaan ja tavoitteisiin: Yhteistyöhön, tiedonvaihtoon ja verkostojen luontiin. Skult on myös itse ollut pitkään mukana pelialan yritysten ja kehittäjien yrityskiihdyttämö- ja hautomotoiminnassa eri organisaatioiden ja oman yrityksensä kautta.

Lisäksi Turussa on elinvoimainen startup-yritysten ekosysteemi, joka on osaksi kaupungin useiden korkeakoulujen ansiota. Skult kuvaileekin hankkeeseen osallistumista lähes itsestään selväksi valinnaksi, sillä hanke palveli myös Turun pelialatoimijoiden tarpeita.

Työpaja mentoroinnin tueksi

Skultin mukaan pelialalla puhutaan usein mentoreiden tarpeesta, mutta tarpeeksi huomiota ei kiinnitetä siihen, mistä mentorit saavat tarvitsemansa tuen. Tähän tarpeeseen vastaamiseksi hankkeen aikana kehitettiin malli mentorointityöpajalle.

Työpajan luonti aloitettiin keväällä taustakyselyllä, jolla kartoitettiin mentoreiden odotuksia, kokemuksia ja tarpeita. Kysely paljasti pääasiallisiksi haasteiksi mentoroinnin laajuuden ja tavoitteiden määrittelyn, pitkän aikavälin yhteydenpidon mentoroitaviin ja luottamuksen omaan osaamiseen.

Kuvakaappaus mentorointityöpajasta. © Turku Game Hub.

Saadun palautteen perusteella suunniteltiin kesäkuun alussa pidetty testityöpaja, johon valikoitiin pieni joukko osallistujia. Testityöpajasta kertyneen kokemuksen avulla päästiin toteuttamaan pilottityöpaja, joka tuli muodostamaan jaettavaksi tarkoitetun mentorointityöpajan mallin.

Suurin osa pilottityöpajan osallistujista oli Suomesta, mutta osallistujia löytyi muualta Euroopasta ja myös sen ulkopuolelta. Skult kuvailee työpajaa ja sen tuloksia erittäin onnistuneiksi, mistä kertoo myös osallistujilta saatu hyvä palaute.

Työpajamalli jaettiin hankkeisiin osallistujien kesken, minkä lisäksi se ja koko suunnitteluprosessi julkaistiin verkossa yhtenä hankkeen valkoisista papereista. Malli on helposti räätälöitävissä kunkin sitä hyödyntävän toimijan tarpeisiin mentorointitoiminnan kehittämiseksi.

Monipuoliset hankekumppanit vahvuutena

Skultin mukaan hankkeen hanketyöskentelyn laatua edisti se, että hankkeessa oli edustettuna monen tyyppisiä toimijoita eri maista. Se mahdollisti erilaisten kokemusten ja näkemysten vaihdon ja vertailun, mikä puolestaan vahvisti esimerkiksi työpajojen rakentamista niin, että ne palvelivat osallistujien tarpeita mahdollisimman hyvin.

Osa hankekumppaneista oli Skultille entuudestaan tuttuja ja osa puolestaan uusia tuttavuuksia. Kullekin hankekumppanille oli määritelty temaattinen kokonaisuus, josta ne olivat vastuussa. Yhteistyötä kumppanien kesken tehtiin viikoittaisissa etäkokouksissa. Turku Game Hub teki erityisesti yhteistyötä ruotsalaisten ja tanskalaisten hankekumppanien kanssa, joiden vastuulla olivat sijoittajapuoli ja julkaisijasuhteet.

Koronan vuoksi hanke jouduttiin toteuttamaan kokonaan etäyhteyksin. Siitä huolimatta hankkeen kaikki tilaisuudet saatiin suunniteltua ja järjestettyä onnistuneesti. Tapaamiset paikan päällä jäivät tietysti uupumaan, mutta olosuhteisiin nähden hanke toteutui etänä mallikkaasti. Etäkokousten aikatauluttaminen oli välillä hankalaa, mutta toisaalta etäkokoustaminen mahdollisti paremman saavutettavuuden osallistujille.

Skult on hankkeen jälkeen jatkanut yhteistyötä osan hankekumppanien kanssa toisten työtehtävien merkeissä.

Hanketyö vaatii hallinnollisia voimavaroja

Hankeraportoinnin osalta ei kohdattu erityisiä haasteita. Yhdeksi merkille pantavaksi asiaksi Skult mainitsee raportointiprosessin pitkän keston, joka on tyypillistä EU-rahoitteisille hankkeille.

Ensi kertaa EU-hankkeisiin osallistuville Skult suosittelee projektinhallinnan suunnittelua heti hankkeen alkamisesta sen päättymiseen, etenkin jos osallistuu hankkeeseen koordinaattorina. Hallinnollista työtä pitää suunnitella ja sille pitää varata oma aikansa. Yhtenä vinkkinä hän kehottaa hankkimaan talon ulkopuolisen kirjanpitäjän, jotta rahankäytön raportointi sujuu jouhevasti.