Turun ammattikorkeakoulun koordinoima Mobile Hospital -hanke pyrkii vähentämään lasten sairaalaa kohtaan tuntemaa jännitystä ja ahdistusta kokonaisvaltaisen sovelluksen avulla. Pelillisyyttä ja aitoa sairaalaympäristöä yhdistävän sovelluksen tarkoituksena on myös antaa huoltajille keinoja tukea lasta sairaalahoidon aikana sekä helpottaa hoitohenkilökunnan työtä.

TIETOA HANKKEESTA  

Hankkeen nimi: Mobile Hospital 

Toteutusaika:
1.8.2023-31.7.2025 

Hankekoordinaattori:
Turun ammattikorkeakoulu 

Hankepartnerit: 
Gdanskin yliopisto, Puola 
Karoliininen yliopistosairaala, Ruotsi 

EU-rahoitusohjelma:
Interreg Baltic Sea Region 

Hankkeen EU-rahoitus:
247 585,92 €  

Turun ammattikorkeakoulun EU-rahoitusosuus: 108 235,52 € 

Hankkeen verkkosivut:
Mobile Hospital - Interreg Baltic Sea Region (interreg-baltic.eu) 

Vuoden 2022 alussa Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) yhteyteen avattiin uusi Majakkasairaala, johon keskitettiin muun muassa lasten ja nuorten sairauksien hoito. Majakkasairaalassa käynnistettiin sisäinen PLANES-hanke, jonka tavoitteena oli lisätä potilasturvallisuutta ja lasten osallisuutta. Samalla Turun ammattikorkeakoulun yliopettaja ja tutkimusvastaava Mirka Toivonen oli paikalla kuvaamassa uudesta sairaalaympäristöstä oppimateriaalia korkeakouluopiskelijoille. Heräsi ajatus siitä, että sairaalaympäristöä olisi tärkeää saada esiteltyä myös sinne tuleville lapsille.  

Toivonen sekä yliopettaja ja koulutusvastaava Tiina Pelander kypsyttelivät ideaa yhteisvoimin. Sitä päästiin testaamaan pienessä hankkeessa, jossa kehitettiin yksinkertainen sovellus valmistamaan lapsia magneettitutkimuksiin Tyksin lasten päiväsairaalassa. Sovelluksen käyttöalaa haluttiin kuitenkin laajentaa, ja myös kansainvälinen tarve ottaa huomioon. Lisäksi Majakkasairaalan sisäisessä projektissa esiin tullut lasten osallisuus haluttiin nostaa keskiöön. Näin sai alkunsa Mobile Hospital -hanke. 

Mobile Hospital on Turun ammattikorkeakoulun koordinoima ja EU:n Interreg Baltic Sea Region (BSR) -ohjelman rahoittama hanke. Hankkeen budjetti on lähes 250 000 €. Partnereina mukana ovat Karoliininen yliopistosairaala Ruotsista sekä Gdanskin yliopisto Puolasta. Haastattelimme Turun ammattikorkeakoulun Mirka Toivosta ja Tiina Pelanderia hankkeesta sekä koordinaattorin roolista. 

Yksilöityjä ominaisuuksia ja ainutlaatuisia ratkaisuja 

Hankkeen keskiössä on mobiilisovellus, jonka tarkoitus on valmistaa lapsia sairaalavierailuja ja toimenpiteitä varten. Lapset ja huoltajat pääsevät tutustumaan etukäteen aitoon sairaalaympäristöön 360-kuvien ja videoiden avulla omassa tahdissaan. Sovelluksessa annetaan myös tietoa sairaalan tiloista, eri toimenpiteistä ja sairaalassa työskentelevistä ammattilaisista. Tavoitteena on vähentää lasten sairaalaa kohtaan tuntemaa pelkoa, joka johtuu yleensä tuntemattomasta ympäristöstä ja vieraista laitteista. Lasten jännitys voi vaikeuttaa hoitohenkilökunnan työtä esimerkiksi silloin, jos lapsen pitäisi pysyä toimenpidettä varten paikallaan. Sovellus tarjoaa myös huoltajille välineitä kohdata lapsen tunteita ja antaa tukea sairaalavierailuun valmistautumisessa. 

Sovellukseen on suunnitteilla kahdeksan hoitopolkua, jotka valmistavat lapsia eri toimenpiteisiin. Esimerkiksi kuvantamistutkimukseen menevä lapsi pääsee tutustumaan tutkimuksessa käytettäviin laitteisiin ja leikkaukseen menevä lapsi taas leikkaussaliin ja heräämöön. Tällä hetkellä hoitopoluista valmiina tai lähes valmiina on viisi ja niistä kahta on tarkoitus päästä testaamaan pienellä lapsiryhmällä Turussa jo tulevana syksynä. Myöhemmin on tarkoitus kerätä laajempaa dataa myös muista partnerimaista. Sovelluksesta on kehitteillä eri kieliversiot suomeksi, englanniksi, ruotsiksi ja puolaksi.

Valmiiseen sovellukseen on tarkoitus saada 360-kuvaa kolmesta sairaalasta: Turun yliopistollisesta keskussairaalasta, Karoliinisesta yliopistosairaalasta Ruotsista sekä Malborkin sairaalasta Puolasta. Tavoitteena on, että sovellusta voitaisiin kuitenkin käyttää myös näitä kolmea sairaalaa laajemmin, sillä sovelluksessa on paljon sellaista materiaalia, jota lapset muissakin sairaaloissa voivat hyödyntää. Lapset voivat esimerkiksi tutustua siihen, millaisia laitteita ja tiloja sairaaloissa yleisesti on ja mitä eri toimenpiteissä tapahtuu.   

”Vaikka kansainvälisyys on haaste, niin se on ehdottomasti myös rikkaus. Siinä tulee esiin yhteistyön merkitys", Toivonen lisää.  

Lapsia sairaalahoitoon valmistavia sovelluksia on kuitenkin muitakin. Miten Mobile Hospital -hankkeessa kehitettävä sovellus eroaa niistä? ”Meillä ei ainakaan ole tiedossa, että olisi tällaista kokonaisvaltaista, 360-kuvaa hyödyntävää sovellusta, jossa lapsi pääsee tutustumaan aitoon sairaalaympäristöön”, Toivonen tähdentää. Ainutlaatuista on myös se, että sovelluksen tarkoitus on esitellä sairaalaa kokonaisuudessaan, ei vain tiettyä yksikköä tai toimenpidettä. Sisällön suunnittelun pohjaksi on kerätty tietoa lasten sairaaloiden hoitohenkilökunnalta yleisimmistä toimenpiteistä. Lisäksi kymmeniltä vanhemmilta on kerätty kyselyaineistoa heidän tuen tarpeistaan lasten sairaalahoitoon liittyen.  

Ensimmäistä kertaa koordinaattorina 

Idea Mobile Hospital -hankkeen taustalla kypsyi Toivosen ja Pelanderin mielissä kauan, mutta itse hakemusprosessi Baltic Sea Region -rahoitukseen tapahtui hyvin nopeasti. ”Taisi se olla vähän semmoista yötä myöten työskentelyä”, Pelander naurahtaa. Hankekumppaneita lähdettiin etsimään pari kuukautta ennen hakemuksen jättämisen määräaikaa ja itse hakemuksen kasaamiseen käytettiin vain muutama viikko. Toivonen kehottaakin EU-rahoituksen hakemista pohtivia varaamaan kumppaneiden etsimiseen ja hakemuksen tekemiseen kunnolla aikaa. ”Ei tämä mitenkään ollut ideaali tapa tätä prosessia hoitaa, vaikka kaikki sujuikin lopulta hyvin”, hän lisää.  

Kokemus BSR-rahoitusvälineestä on ollut kuitenkin loistava. Jo hakemusvaiheessa rahoittajalta sai rakentavaa palautetta ja kannustusta, joka on jatkunut koko hankkeen ajan. Raportointiin ja viestintään on selkeät ohjeet ja apua saa aina tarvittaessa. ”Olen kokenut sen ohjeistuksen kyllä todella hyvänä ja avunanto tulee heidän puoleltaan aina nopeasti”, Pelander kehuu. Uusien järjestelmien haltuunotto on kuitenkin tuonut hankkeeseen omat haasteensa ja kansainvälisessä konsortiossa partnerien kanssa viestimiseen kuluu aikaa. Kumppaneihin on tärkeää pitää yhteyttä jatkuvasti, jotta kaikki pysyvät ajan tasalla hankkeen etenemisestä ja määräajoista.  

Mobile Hospital on sekä Toivoselle että Pelanderille ensimmäinen koordinointikokemus EU-hankkeessa. Turun ammattikorkeakoululla on kuitenkin vankkaa kokemusta EU-rahoitusohjelmista, ja talon sisältä saatiinkin runsaasti tukea hakemuksen valmisteluvaiheesta lähtien. Toivonen ja Pelander ovat tyytyväisiä siihen, miten hankkeen tekninen toteutus on edennyt ja yhteistyö sujunut konsortiossa. Toivonen nostaa esiin onnistumisena myös jatkuvan vuoropuhelun hankkeen kohderyhmän eli lasten kanssa. Lapset on otettu mukaan esimerkiksi valitsemaan sovelluksessa seikkaileva eläinhahmo.

Sovelluksessa lapsen mukana kulkee kirahvihahmo, joka esittelee sairaalan tiloja ja laitteita. Näin aitoon sairaalaympäristöön yhdistetään pelillisyyttä.

Lisää EU-hankkeita tulevaisuudessa 

Hankkeen kaksivuotinen rahoituskausi on tällä hetkellä puolessavälissä. Tuleeko sovellus valmiiksi vuoden 2025 kesään mennessä? ”Onhan kaksi vuotta rajallinen aika”, Toivonen toteaa mietteliäänä. Tavoitteena on, että sovelluksesta saadaan ensimmäinen versio valmiiksi hankkeen aikana ja myös pilotoitua sitä kohderyhmällä. Loppukäyttäjiltä kerätyn datan perusteella sovellukseen voidaan tehdä myös tarvittavia muutoksia. Mahdollisimman valmista pitäisi siis tulla, mutta Toivonen ei sulje jatkohankkeen hakemista pois, mikäli jotain jäisi kesken.  

Kansainvälisen hankkeen koordinointi on ollut ajoittain haastavaa, mutta myös palkitsevaa. Pelander toteaa, että kehitettävään sovellukseen on tullut ruotsalaisilta ja puolalaisilta partnereilta hyviä ideoita, joita ei olisi itse osannut edes ajatella. ”Vaikka kansainvälisyys on haaste, niin se on ehdottomasti myös rikkaus. Siinä tulee esiin yhteistyön merkitys: kun on useampi partneri mukana, niin jokainen näkee asiat vähän eri tavalla, ja sitä lopputulosta voidaan yhdessä rikastuttaa paljonkin”, Toivonen lisää. 

Tulevaisuus tietää Toivoselle ja Pelanderille varmasti lisää EU-hankkeita. Toivonen onkin tällä hetkellä koordinoimassa myös toista kansainvälistä EU-hanketta Erasmus+-rahoitusvälineestä. ”Näistähän oppii koko ajan itsekin lisää, ja ensi kerralla sitten tietää mitä tehdä ehkä eri tavalla”, hän toteaa. Toivonen mainitsee myös, että tulevana syksynä on tarkoitus hakea rahoitusta uudelle hankkeelle Interreg Central Baltic -välineestä. Ennen sitä on kuitenkin edessä ansaittu kesäloma. Aktiivinen hanketyö jatkuu taas syksymmällä.